Tutkimus tuo esiin, miten suomalaiset säästävät.
Suomalaisista yli 80 prosenttia ovat kiinnostuneita raha-asioista ja oman talouden suunnittelusta, kertoo OP:n toteuttama Rahapuhetta-tutkimus.
Jopa 89 prosenttia kertoo suunnittelevansa rahankäyttöään. Erityisen kiinnostuneita ovat miehet ja nuoret aikuiset. Suunnitelmallisuus näyttää harvoin kuitenkaan kääntyvän pitkäjänteiseksi säästämiseksi.
– Yleinen ajatus tuntuu olevan, etteivät raha-asiat liiemmin kiinnosta ihmisiä, mutta tutkimuksemme todistaa toisin. Tulotaso ja elämäntilanne luonnollisesti vaikuttavat siihen, kuinka paljon rahaa jää yli menojen jälkeen. Esimerkiksi nuorten aikuisten joukossa on monia erilaisissa elämänvaiheissa olevia – osa ehkä vielä opiskelee ja raha-asiat kiinnostavat, koska rahaa on niukasti. Osa taas on ensimmäisissä vakitöissään, ostamassa ensiasuntoa tai perustamassa perhettä, jolloin rahankäyttö ja sen suunnittelu on erityisen ajankohtaista, arvioi OP:n ekonomisti Joona Widgrén.
Innokasta suunnittelua joka ei toteudu aina arjessa
Suomalaiset tunnustautuvat olevan innokkaita rahankäytön suunnittelijoita, mutta suunnitelmat eivät aina toteudu käytännössä.
– Todellisuus on, että iso osa pienituloisista suomalaisista ei pysty säästämään, talous- ja velkaongelmissa olevia ihmisiä auttavan Takuusäätiön kehittämispäällikkö Minna Markkanen kertoo Ylelle.
Markkasen mukaan pitäisi tuoda esiin enemmän tarinoita pienituloisten säästämisestä, joka kannustaisi kaikkia säästämään riippumatta tuloluokasta.
66 prosenttia Rahapuhetta-tutkimukseen vastanneista kertoo säästävänsä kuukausittain alle 200 euron summia, joista 25–34-vuotiaat säästävät muita ikäluokkia säännöllisemmin. Talouden tulot vaikuttavat odotetusti säästettävään määrään – mitä enemmän tuloja, sitä enemmän säästetään.
– Yli puolet suomalaisista säästää säännöllisesti joka kuukausi tai lähes joka kuukausi, mikä on kuitenkin ilahduttavan suuri osuus. Säästettävä summa jää kuitenkin monella pieneksi, ja tavoiteltavana pidettävä, kahden kuukauden nettopalkkaa vastaava summa on säästössä vain harvalla, Widgrén punnitsee.
Kuitenkin peräti 41 prosenttia kertoo, ettei ole varautunut yllättäviin menoihin millään tavalla.
VertaaEnsin.fi toteutti kyselytutkimuksen, jossa kartoitettiin suomalaisten eläkesäästämisen yleisyyttä. Sen mukaan jopa 64 prosenttia kyselyyn vastanneista ei harrasta säännöllistä eläkesäästämistä.
Vaikka kyselytutkimuksilla saadaan jatkuvasti tuloksia, että ihmiset säästävät ja sijoittavat enemmän, parin viime vuoden aikana suomalaiset ovat kuluttaneet enemmän kuin säästäneet. Suomalaiset kyllä maksavat ahkerasti pois asuntolainojaan, mikä myös on säästämistä, Finanssialan johtava asiantuntija Elina Erkkilä tuo esiin.
Mihin suomalaiset säästävät?
Suomalaiset säästävät ensisijaisesti pahan päivän varalle, lomamatkoihin tai kodin hankintoihin. Nuorempien ikäluokkien keskuudessa korostuu säästäminen asuntoihin ja harrastuksiin, vanhemmat sen sijaan säästävät useimmin jälkikasvulleen ja remontteihin.
Lähipiiri on erityisesti nuoremmille ikäluokille sekä naisille tärkeä tietolähde taloustietojen ja -taitojen hankinnassa. Taloustaitoja hankintaan myös pankeista.
– Varautumattomuus on aina riski ajautua talous- ja velkaongelmiin erityisesti elämäntilanteen muuttuessa, ja talousosaamisella on vahva yhteys hyvinvointiin ja elämässä pärjäämiseen. Olennainen kysymys onkin se, miten voisimme nykyistä paremmin tukea ja kannustaa myös heitä, joilla on haasteita omassa taloudessaan, kertoo Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar.
Lue myös: Warren Buffet: Vanhemmat tekevät tämän virheen opettaessaan lapsilleen taloustaitoja.