Ilman työllisyyden parantumista Suomen julkisen talouden tilanne heikkenee, varoittaa EK:n ekonomisti.
Työllisyyskehitys on osoittanut hiipumisen merkkejä. Tilastokeskuksen mukaan avoimia työpaikkoja toisella vuosineljänneksellä suunnilleen yhtä paljon kuin vuosi sitten. Avoimia työpaikkoja oli 50 900, kun vuotta aiemmin määrä oli 49 500.
Tiistaina Tilastokeskus puolestaan julkisti tilastot työllisyyskehityksestä. Viesti on yhtä vaisu kuin avoimien työpaikkojenkin tapauksessa. Työllisten määrä pysyi lähes ennallaan, ja työttömyys väheni vuoden takaiseen verrattuna vain hiukan.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli heinäkuussa hiukan vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysasteen trendiluku oli 72,4 prosenttia ja työttömyysasteen trendiluku 6,6 prosenttia.
Positiivinen työllisyyskehitys on ensiarvoisen tärkeää julkisen talouden kestävyyden kannalta, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton ekonomisti Simo Pinomaa.
Pinomaan mukaan Antti Rinteen hallituksen kaavailemat suorat budjettitoimet heikentävät julkista taloutta, ellei niiden tukena ole työllisyyden parantuminen ja ennusteita nopeampi talouskasvu.
Suorilla budjettitoimilla tarkoitetaan 1,5 miljardin euron pysyviä menolisäyksiä, 0,7 miljardin euron veronkiristyksiä ja kolmen miljardin euron väliaikaisia menolisäyksiä.
”Huomionarvoista tilanteessa on se, että ilman työllisyyden parantumista, hallituksen budjettitoimet heikentävät julkista taloutta verrattuna tilanteeseen, että mitään toimia ei tehdä”, Pinomaa varoittaa.
Työllisyysasteen nousu ja siihen liittyvä talouskasvu kuitenkin muuttaisivat julkisen sektorin tilanteen, ekonomisti arvioi.
”Tämän vaikutuksesta hallitus onnistuisi painamaan julkisen talouden velkasuhteen noin 55%:n tasolle vuoteen 2023 mennessä ennen kuin väestön ikääntyminen ja kasvavat hoivamenot alkavat uudelleen kasvattaa velkaa.”
Työllisyysasteen nousu edellyttäisi kuitenkin merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, Pinomaa painottaa. Nämä rakenneuudistukset ovat tärkeitä, koska ne kasvattaisivat työvoiman tarjontaa ja kysyntää.
”Työn kysynnän ja tarjonnan kohtaannon tulisi parantua, rakenteellisen työttömyyden tulisi pienentyä, työvoiman ulkopuolella olevien tulisi hakeutua työmarkkinoille ja työperusteisen maahanmuuton tulisi lisääntyä.”
Rinteen hallitus nojaa hallitusohjelmassaan siihen, että työllisyysaste nousee 75 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä.
75 prosentin työllisyysaste on kuitenkin haasteellinen tavoite. EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen muistuttaa, että työllisyysasteen nousu-ura edellyttäisi valtiovarainministeriön laskelmien mukaan ensi vuonna 2,8 prosentin talouskasvua.
”Nyt ennusteet nollan tuntumassa. Talouskasvun pitäisi jatkua ripeänä myös vuonna 2021”, Pakarinen toteaa Twitterissä.
Hallituksen 75 %:n työllisyysaste ura tarvitsisi VM:n laskelmien perusteella ensi vuonna 2,8 %:n talouskasvua. Nyt ennusteet nollan tuntumassa. Talouskasvun pitäisi jatkua ripeänä myös vuonna 2021. https://t.co/5Fe3IB761S
— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) August 20, 2019
