Eläkeyhtiö: Näin kauppasodan jännitteet heijastuvat Helsingin pörssiin
Näin palkansaajien tuloverotus on budjettiehdotuksessa muuttumassa – ulkomaalaisia osaajia suositaan, kotitalousvähennystä supistetaan
Tähänkö päättyi työmarkkinoiden hyvä veto?

Näin palkansaajien tuloverotus on budjettiehdotuksessa muuttumassa – ulkomaalaisia osaajia suositaan, kotitalousvähennystä supistetaan

Valtiovarainministeri Mika Lintilän ensi vuoden talousarvioesitys sisältää tuloverotusta koskevia muutoksia.
tuloverotus palkansaaja työ toimisto konttori tietokone toimistotyö talous tuloverotus palkansaaja työ toimisto konttori tietokone toimistotyö talous

Valtiovarainministeriö lähetti 19. elokuuta lausuntokierrokselle useita tuloverotusta koskevia ehdotuksia, joilla toimeenpannaan hallitusohjelmaa.

Ehdotukset koskevat muun muassa muuttokustannusten osittaista verovapautta, ulkomailta tulevan palkansaajan veroprosentin alentamista, kotitalousvähennyksen supistamista ja asuntovelan koron vähennysoikeuden asteittaista alentamista.

Valtiovarainministeri Mika Lintilän vuoden 2020 talousarvioesitys julkaistiin 19. elokuuta. Budjettiesityksen loppusumma on 57,0 miljardia euroa.

Esitys sisältää veroehdotuksia, joista tuloverotusta koskevia muutosehdotuksia on nyt laitettu lausuntokierrokselle.

Kannustetaan muuttamaan toiselle paikkakunnalle

Hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti ansiotuloverotusta kevennetään 200 miljoonalla eurolla. Kevennys kohdistetaan pieni- ja keskituloisille palkansaajille, eläketulon saajille sekä etuustulojen saajille.

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtisen mukaan palkansaajien verotus näyttää kuitenkin ensi vuonna kiristyvän selvästi sosiaalivakuutusmaksujen nousun takia.

Lehtisen mukaan budjettiehdotuksen pieni ja tiukasti pienituloisille painotettu kevennys kalpenee näiden näköpiirissä olevien kiristysten rinnalla.

Hallitus esittää työnantajan maksamia muuttokustannuksia osittain verovapaiksi. Työvoiman liikkuvuutta edistettäisiin säätämällä puolet työnantajan maksamista muuttokustannuksista verovapaaksi.

Tällä hetkellä työnantajan maksamat muuttokustannukset katsotaan työntekijälle kokonaan veronalaiseksi ansiotuloksi.

Valtiovarainministeriö kertoo, että toimenpiteen tavoitteena on osaltaan helpottaa toisella paikkakunnalla sijaitsevan työpaikan vastaanottamista.

Lisäksi hallitus haluaa myös kannustaa ulkomaalaisia osaajia muuttamaan Suomeen töihin.

Ministeriö esittää, että ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annettu laki vakinaistettaisiin ja veroprosenttia alennettaisiin.

Ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annettu laki eli niin sanottu avainhenkilölaki säädettäisiin pysyväksi. Samalla laissa oleva 35 prosentin lähdevero alennettaisiin 32 prosenttiin. Lähdeveroprosenttia ei ole lain voimassaolon aikana muutettu, vaikka ansiotulojen verotus on yleisesti keventynyt tuona ajanjaksona.

Muutosten tarkoituksena on lisätä verotuksen ennustettavuutta sekä osaltaan kannustaa ulkomaalaisia osaajia vastaanottamaan työtä Suomesta.

Kotitalousvähennystä supistettaisiin

Hallitusohjelman mukaisesti kotitalousvähennyksen enimmäismäärää alennettaisiin 2 400 eurosta 2 250 euroon. Vähennyksen osuutta työkorvauksissa laskettaisiin 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkoissa 20 prosentista 15 prosenttiin.

Valtiovarainministeriö arvioi muutoksen lisäävän verotuottoja noin 95 miljoonaa euroa vuositasolla. Muutoksen jälkeenkin kotitalousvähennyksen määrä säilyisi edelleen merkittävällä tasolla, ministeriö toteaa.

Asuntovelan korkojen vähennysoikeuden pienentämistä jatkettaisiin asteittain hallituskauden aikana.

Ensi vuonna asuntolainan koroista vähennyskelpoista olisi 15 prosenttia. Tästä eteenpäin vähennyskelpoista osuutta pienennettäisiin 5 prosenttiyksiköllä vuosittain siten, että vuodesta 2023 alkaen asuntovelkojen korkovähennysoikeus poistuisi kokonaan.

Muutoksen arvioidaan lisäävän tuloverojen tuottoa vuonna 2020 noin 28 miljoonalla eurolla.

Nykyiseen korkotasoon perustuvan staattisen laskelman mukaan asuntovelan korkovähennysoikeuden poistamisen arvioidaan lisäävän tuloverojen tuottoa vuositasolla yhteensä noin 70 miljoonaa euroa vuonna 2023.

Lisäksi verotusmenettelyn yksinkertaistamiseksi tuloverolaissa olevaa verotusyhtymän käsitettä supistettaisiin. Verotusyhtymää ei enää muodostuisi automaattisesti pelkästään sen perusteella, että kaksi tai useampi henkilö yhdessä omistaa kiinteistön, joka ei ole maatila tai metsäkiinteistö.

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
Helsingin pörssi OMXH Nasdaq OMX sijoittaminen osakkeet

Eläkeyhtiö: Näin kauppasodan jännitteet heijastuvat Helsingin pörssiin

Seuraava artikkeli
työllisyys työllisyysaste suhdanteet talous

Tähänkö päättyi työmarkkinoiden hyvä veto?