Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan Suomi on menettänyt ennen finanssikriisiä saavuttamansa etumatkan keskeisiin kilpailijamaihin verrattuna.
Tuottavuus kohosi Suomessa merkittävästi vuoteen 2007 saakka, mutta tämän jälkeen tuottavuuskehitys oli usean vuoden ajan heikkoa. Vuosina 2010–2011 tuottavuus koheni. Vuosien 2012-2014 tuottavuuskehitys oli Suomessa koko EU:ta heikompaa, ja sen jälkeenkin eroa on kurottu kiinni vain osin.
Tuottavuudella tarkoitetaan taloustieteessä tuotannon tehokkuutta, jota mitataan tuotoksen ja panoksen suhteella.
Työ- ja elinkeinoministeriön 75%-podcastin kevään viimeisessä jaksossa TEM:n kansliapäällikkö Jari Gustafsson ja Etlan tutkimusjohtaja, professori Mika Maliranta puhuvat siitä, ovatko Suomen keinot tuottavuuden ja työllisyyden kasvuun oikeat, ja mitä voisi tehdä vielä paremmin. Podcastin juontaa Reetta Räty.
75 % eli Seiskavitonen on työ- ja elinkeinoministeriön podcast Suomen kasvusta. Se käsittelee suuria, pieniä, raskaita, kevyitä ja välillä vähän yllättäviäkin kysymyksiä, joihin vastaamalla Suomen työllisyysaste saadaan nostettua 75 prosenttiin.
Tuo on helppo, koska firmoja johtavien kultapossujen aika menee omaa toimentuloa murehtiessa, jotensakin tyyliin että: ”Visioi sitten tässä kun ei saa liksaa edes satakertaa enempi kuin mitä firman prolet.”
Johto porras jos tekisi työtä palkansa eteen kyllä kasvua olisi reilusti mutta on selvä ettei kukaan pysty tekenmän tulosta 10 saatika 100 kerta enempä kuin alimmin palkatut joiden työ useimmiten on ainut tuotava työ firmoissa.
Ensin puhutaan tuottavuudesta yleensä ja sitten kuitenkin tarkoitetaan työn tuottavuutta. Ja kuvitellaan, että se riippuu ahkeruudesta. Tai että vain perusduunari on oikeasti tuottava. Työn tuottavuus riippuu täysin investoinneista. Ja sitä kautta siitä, työvoiman osuutta saadaan oienemmäksi yhtälössä.
Helpon tuottavuuden kasvumahdollisuudet on jo käytetty, kun teollisuus pyörii vahvasti, eikä sillä sektorilla enää suuria hyppäyksiä tule. Suurelta osin teollistuotanto on siirtynyt halvan työvoiman maihin.
Palvelualoilla tuottavuuden kasvattaminen ei tapahdu kovinkaan suurin askelin, sairaanhoidossa, vanhuspalveluissa ja matkailussa on vaikea koneistaa ja ihmisen käden ja jalan nopeutta ei moninkertaisesti pysty lisäämään.