Tämä kävi selväksi Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus ARA:n asunto-osuuskunta seminaarissa Hotelli Arthurissa. Aiheesta kertoo yhteiskunnallinen yritys ASV Arctic Smart Village Oy tiedotteessaan.
Osuuskuntien mahdollisuudet olivat kaikkien puhujien mielestä erinomaiset. Voidaankin odottaa, että osuuskunta asumisratkaisuna tulee nousemaan tulevaisuudessa suurempaan rooliin.
Asumisosuuskunnat tekevät asumisesta edullisempaa muun muassa säästöillä rakentamisessa, rahoituskuluissa ja kiinteistöjen ylläpitokuluissa.
Omistusasumisen ja vuokra-asumisen välimuoto
Asunto-osuuskunta on ollut jo pitkään suosittu asumisen malli monissa Euroopan maissa ja muualla maailmassa – myös muissa pohjoismaissa. Suomessa asunto-osuuskuntamalli on ollut käytössä 1900-luvun alusta alkaen, mutta käyttö on ollut vähäistä ja pienimuotoista.
Osuuskunnan ideana on, että henkilö liittyy osuuskunnan jäseneksi maksamalla osuuskunnan liittymismaksun. Jäsenyyden myötä jäsen saa vuokraoikeuden asuntoon.
Asunto-osuuskunnat ovat kiinteistöjen omistajia, hallinnoijia ja vuokraajia., kun asukkaat puolestaan ovat osuuskunnan jäseniä. Jäsenillä on oikeus osallistua osuuskunnan päätöksentekoon ja toimintaan.
Huoneiston juridisena omistajana on osuuskunta, mutta osuuskunnan jäsen pääsee vaikuttamaan asumisyhteisön päätöksentekoon, kuten omistusasumisessa.
Osuuskuntamalli mahdollistaa siis uuteen asuntoon pääsemisen pienemmällä rahamäärällä, kuin oman asunnon ostamisessa tai rakentamisessa. Lisäksi sen eduksi voidaan lukea se, että asukkaat nauttivat vuokralaisen oikeuksista ja irtaantuminen vuokrasuhteesta on helppoa.
Asumisosuuskunta on siten omistusasumisen ja vuokra-asumisen välimuoto.
Osuuskunnan jäsen maksaa prosenttiosuuden asunnon kokonaiskustannuksista ja saa näin elinikäisen oikeuden asua osuuskunnan asunnossa. Lisäksi osuuskunnan osakas maksaa henkilö- tai asuntokuntakohtaista kuukausivastiketta sijoitetun oman pääoman ja osuuskunnan palveluiden käytön mukaan.
Asunto-osuuskunta on voittoa tavoittelematon. Toiminnan mahdollinen ylijäämä jaetaan osuuskunnan jäsenille ja/tai investoidaan toiminnan kehittämiseen, eikä sitä jaeta siis ulkopuolisille omistajille osinkoina. Asuuskunnan jäsen hyötyy siis rahallisesti asumisen aikana, eikä esimerkiksi kertaluontoisesti vasta asunnosta luovuttaessa.
Riskitöntä rakentamista ei ole ja myös asumisosuuskuntamallissa niitä on. Riskit kuitenkin hajaantuvat suuremmalle joukolle, kuin omaa rakentaessa. Lisäksi riskejä voidaan hyvällä ennakoinnilla pienentää.
Älykylä osuuskuntamallilla
Seminaarissa esiteltiin myös Pohjois-Pohjanmaalle suunnitteilla olevaa GeoHouse Älykylää, joka edustaa uudenlaista asumisen ajattelutapaa.
Asumisosuuskunta voi olla muutakin, kuin rakennuttaja ja rakennusten omistaja. Se voi olla vaikkapa työosuuskunta tai tuottajaosuuskunta asumisosuuskunnan lisäksi. Tällöin asumisen kustannuksia saadaan alennettua luomalla työpaikkoja ja muita tulonlähteitä.
Älykylässä asumisen eri tekijät on huomioitu tavoitteena edullinen, laadukas ja yhteisöllinen asuminen.
Seminaarissa tuli myös esiin, ettei asumisosuuskuntia ole kuin kourallinen Suomessa. Epäiltiinkin, ettei osuuskuntamalli ole esimerkiksi nuorille tuttu, eivätkä he osaa huomioida tätä vaihtoehtoa.
Osuuskuntamalli tulee epäilemättä yleistymään jo taloudellisten syiden vuoksi. Onhan talous tärkein asumisratkaisuun vaikuttava yksittäinen tekijä.
