Nämä toimenpiteet auttavat hidastuvaa Euroopan taloutta, mutta ovat toimenpiteinä sellaisinaan tuttuja ja määrältään tehottomia. Tällainen löysä raha ei ole aikaisemminkaan saanut ylikapasiteettisia yrityksiä investoimaan. Tai pankkeja liiemmin lainaehtoja löysäämään.
Määrällisen elvytyksen huipussa EKP osti paitsi valtioiden, myös pankkien ja yritysten velkakirjoja 80 miljardin kuukausitahtiin. Torstaina ilmoitettu osto-ohjelma jäi siten pieneksi, lähinnä kahdesta syystä.
Ensinnäkään EKP ei halua ylittää itselleen asettamaa rajaa siitä, että se omistaisi yli kolmanneksen valtioiden lainoista. Toiseksi halutaan jättää tilaa Draghin marraskuussa aloittavalle seuraajalle, IMF:n entiselle puheenjohtajalle Christine Lagardelle tehdä jotain repäisevää.
Tiering
EKP:n korkopäätöksen myötä liikepankki maksaa 0,5 % EKP:lle tehdyistä talletuksista. Tätä kustannusta EKP lieventää nyt porrastetulla talletuskorkojärjestelmällä (two-tier system), missä tietyn liikepankin minimitalletusmäärää kuusinkertaisesti ylittävälle osalle sovelletaan nollakorkoa.
Tämän järjestelyn vuotuinen säästövaikutus pankkisektorille on näillä parametreilla arvioitu olevan vain noin 3,1 miljardia euroa. Tässä uutinen onkin se, että tämä keskuspankin työkalu on nyt otettu käyttöön. Se on toinen helikopterirahan mahdollistavan järjestelyn jaloista.
Helikopteriraha
EKP:n tähänastinen määrällinen elvytys on kohdistunut valtioiden ja yritysten lainoihin. Ostamalla arvopapereita markkinoilta on toivottu, että osa rahoista hakeutuu luotoiksi uusille investoinneille. Uudet investoinnit synnyttäisivät uutta tekemistä ja tuottavuutta, elvyttäen siten taloutta. Rahaa voi kuitenkin työntää talouksiin muillakin tavoin.
Yksinkertaisin tapa jakaa rahaa on tallettaa sitä suoraan kuluttajien tilille. Australia vältti finanssikriisin jälkeisen laman jakamalla sekkejä kansalaisille. Kuluttajilla oleva ylimääräinen satanen elvyttää taloutta hyvinkin tehokkaasti muun muassa lisääntyneen kulutukseen muodossa.
EKP ottaisi rahaa kyberavaruudesta ja tallettaisi sen kuluttajien tilille. Tämä kasvattaisi kulutusta ja inflaatiota ja vähentäisi euron arvoa suhteessa muihin valuuttoihin, tukien siten vientiä. Tällainen ”helikopterista heitetty” raha on mahdollista myös euroalueella. Vielä tähän ei olla ryhdytty.
Tiering + TLTRO
Hieman vähemmän radikaalin helikopterirahan vaihtoehto liittyy laina- ja talletuskorkoihin. Keskuspankki voi sekä nostaa talletuskorkoja että madaltaa lainakorkoja, aina siihen pisteeseen asti, että lainaa saa halvemmalla kuin mihin sen voi tallettaa.
Torstaina ilmoitettu porrastettu talletuskorkojärjestelmä mahdollistaa nyt aikaisempaa korkeamman talletuskoron sille osalle pankkien varoista, jotka ylittävät sen minimitalletusmäärän kuusinkertaisesti. Ylittävälle talletusmäärälle saa silloin -0,5 prosentin sijasta 0 prosenttisen talletuskoron.
EKP:n kesäkuussa julkaisema uudelleenrahoitusohjelma (TLTRO III) mahdollistaa toiset ehdot täyttäville pankeille lainan saannin vallitsevaan talletuskorkoon +0,1 prosentin marginaalilla, eli tällä hetkellä -0,4 prosentin korolla. Ehto lainan saamiselle on, että kyseisen pankin lainanantomäärä on suhteellisesti merkittävä ja ylittää vertailuindeksin.
Vaikka yksi ja sama pankki tuskin yhtä aikaa voi täyttää sekä tiering että TLTRO -ehtoja, torstaisen päätöksen jälkeen EKP tukee pankeista koostuvaa sektoria paitsi halpaa lainaa tarjoamalla, myös korkeampien talletuskorkojen avulla. Mikäli lainaa ja talletuksia olisi yhtä paljon, pankkisektorituki yltäisi näin +0,4 prosenttiin rahan määrästä.
Draghin perintö ja Lagarden työkalu
Näin ollen keskuspankki on ottanut talletus- ja lainakorkojen kautta tarjottavan helikopterirahan työkalut käyttöön. Ehtoja säätämällä rahan voi kohdistaa yksittäiseen pankkiin aina kulutusasiakkaille asti.
Nähtäväksi jää miten paljon hanaa Lagarde suostuu antamaan. Torstaisen, kohtalaisen laimean elvytysuutisen pohjalta tilaa ainakin löytyy.
