Hallituksen budjetissa paljon positiivista, mutta työllisyystavoite on vielä kaukana, arvioi Keskuskauppakamarin pääekonomisti.

Työllisyystavoitteen saavuttamiseksi hallitus päätti työllisyyspaketista ja tekee vuoden 2020 aikana päätöksiä, jotiden tavoitteena on lyhentää työttömyysjaksoja, helpottaa työnhakijan ja työnantajan kohtaamista sekä osaavan työvoiman saantia yrityksiin.

Yritysten työvoimapulaan vastaamiseksi hallitus investoi koulutukseen ja osaamiseen eri koulutusasteilla. Lisäksi edistetään työssäkäyvien jatkuvaa oppimista ja työttömien kouluttautumista.

Hallitus edistää ulkomaisten osaajien rekrytointia muun muassa uudistamalla lupakäytäntöjä sekä luomalla kansainvälisen rekrytoinnin mallin, jonka kautta rekrytointiprosessit ovat tuloksellisempia ja ottavat huomioon reilun työelämän pelisäännöt.

Työvoiman liikkuvuutta edistääkseen hallitus antaa eduskunnalle esityksen, jossa säädettäisiin puolet työnantajan maksamista muuttokustannuksista verovapaiksi.

Hallitus lisää palkkatuen käyttöä yksinkertaistamalla ja nopeuttamalla palkkatukiprosessia ja vähentämällä työnantajiin kohdistuvaa byrokratiaa sekä kytkemällä palkkatukeen tiiviimmin muita palveluita. Kolmannen sektorin palkkatukea uudistetaan tukemaan paremmin siirtymistä avoimille työmarkkinoille.

Hallitus kannustaa yksinyrittäjiä ja mikroyrityksiä työntekijöiden palkkaamiseen madaltamalla palkkaamisen kynnystä ja siihen liittyviä riskejä.

Rinteen hallitus valmistelee lainsäädännön työttömän yksilöllisen työnhaun tueksi. Työttömyysturvaa ja työttömien palveluja uudistetaan siten, että palvelut ja työnhakuvelvoite perustuvat yksilölliseen työllistymissuunnitelmaan.

Hallitus laatii myös yrittäjyysstrategian, jonka tavoitteena on monipuolistaa elinkeinorakennetta ja kannustaa erityisesti pk-yrityksiä kasvuun siten, että sekä kasvuhakuisten pk-yritysten määrä kasvaa koko Suomessa että yritykset kasvavat kaikilla toimialoilla kannattavasti ja sitä kautta luovat työllisyyttä ja hyvinvointia kattavasti koko Suomeen.

Hallituksen toimet työvoimapulan helpottamiseksi saa kiitosta ekonomistilta.

”Keskuskauppakamari pitää hyvänä erityisesti hallituksen päätöksestä torjua koko maata vaivaamaa työvoimapulaa sekä tukea maahanmuuttoa”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki kiittää. 

Toisaalta on epäselvää, mitkä toimet vaikuttavat ja kuinka paljon. 

”Hallitus ja erityisesti pääministeri on pelannut itsensä vaikeaan kulmaan. Hallitusohjelmassa on linjattu 75 prosentin työllisyystavoitteesta ja julkisen talouden tasapainottamisesta. Toisaalta pääministeri Antti Rinne on todennut, että keppiä ei käytetä eikä leikkauksia tehdä”, Kotamäki summaa. 

”Yllä mainitut kolme tavoitetta on vaikea, jos ei mahdotonta saavuttaa samanaikaisesti. Lisäksi kansainvälinen suhdanne on jäähtymään päin, mikä lisää vaikeuskerrointa.” 

Kotamäki kiinnittää huomiota siihen, että budjettiriihen yhteydessä ei juurikaan julkaistu tarkempia vaikutusarvioita työllisyystoimien suhteen. 

”Tämä herättää kummastusta, koska hallitus on tuskin tehnyt päätöksiä ilman analyyttisiä virkamiesarvioita. Lisäksi työllisyystavoitteesta on puhuttu julkisuudessa paljonkin, joten on kummallista, ettei hallituksella olisi käsitystä yksittäisten toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Toivottavasti saamme lähipäivinä tarkempia laskelmia hallituksen päätösten taustoista”, Kotamäki pohtii. 

”Työllisyystavoitteen saavuttaminen on prioriteettilistan kärjessä, jotta suomalainen hyvinvointivaltio voitaisiin säilyttää. On hyvä, että hallitus ottaa tavoitteen tosissaan. Haluamme myös Keskuskauppakamarissa kiinnittää työllisyystavoitteeseen erityistä huomiota sitä varten perustetun www.tyollisyystavoite.fi -sivuston kautta.”