Kyseessä on keskuspankin rahapolitiikan järein sinko, vai pitäisikö sanoa tykki: helikopteriraha.
SalkunRakentaja julkaisi jutun helikopterirahasta ensimmäisen kerran huhtikuun 1.päivänä 2016. Tuolloin kyseessä oli pelkkä aprillipäivän juttu.
Tulevaisuudessa helikopteriraha saattaa kuitenkin olla yksi EKP:n elvytyskanava, mikäli talouskasvua ja inflaatiota ei saada muutoin vauhditettua.
Helikopteriraha on kuuluisan amerikkalaisen taloustieteilijän, Milton Friedmanin idea. Se tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että keskuspankin rahoituksella valtio antaa rahaa kansalaisten käyttöön esimerkiksi laajan veronalennuksen kautta. Friedman on taloustieteen monetaristisen koulukunnan oppi-isä, ja monetarismin mukaan rahanjaon pitäisi kiihdyttää inflaatiota vuodevarmasti.
Ongelma on vain siinä, ettei EU:n perussopimuksen mukaan keskuspankki saa suoraan rahoittaa valtiota.
Euroalueella rahoitus helikopterirahan avulla voisi onnistua kuitenkin niin, että keskuspankit antaisivat rahasiirron suoraan kansalaisille ilman valtion roolia. Tämä periaatteessa ohittaisi perussopimuksen tuoman haasteen.
EKP ja keskuspankit ovat tähän asti yrittäneet elvyttää talouksia lähinnä kahdella tavalla. Ne ovat laskeneet ohjauskorkoja, mikä on heijastunut markkinakorkoihin. Lisäksi ne ovat harjoittaneet niin sanottua kvantitatiivista elvytystä, eli ovat ostaneet esimerkiksi valtioiden velkakirjoja. Nämä ostot ovat nostaneet velkakirjojen kysyntää ja siten laskeneet niiden jälkimarkkinatuottoa.
Alhaiset korot eivät ole kuitenkaan saaneet euroalueen kasvua kunnolla liikkeelle. Talouskasvu on vaisua eikä keskuspankin tavoittelemasta kahden prosentin inflaatiotavoitteesta ole tietoakaan.
Alhaisten korkojen uskotaan yleensä lisäävän kotitalouksien kulutusta säästämisen sijaan sekä kiihdyttävän yritysten investointeja.
Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut, ja siksi esiin on noussut entistä järeämpi keino kuluttajille kohdistettavan helikopterirahan muodossa.
Nyt helikopterirahan käyttöönottoa esittävät kohtuullisen arvovaltaiset tahot: talousmedia The Financial Times ja varainhoitoyhtiö BlackRock. Aiheesta kertoo Kauppalehden Brysselin kirjeenvaihtaja Soili Semkina kolumnissaan.
Semkinan mukaan BlackRock kirjoitti elokuun katsauksessaan, että rahapolitiikan keinot on lähes kulutettu ja budjettielvytyksen käyttö on korkeista velka-asteista ja hitaasta toimeenpanosta johtuen rajallista.
”Seuraavassa kriisissä tarvittaisiin silti raha- ja budjettipolitiikan koordinaatiota, mutta myös uusia keinoja, kuten suoraa rahoitusta eli helikopterirahaa”, Samkina toteaa.
Suoraa rahoitusta kuluttajille ehdotti myös The Financial Times muutamissa jutuissaan.
”FT ehdottaa, että EKP voisi antaa jokaiselle euroalueen kansalaiselle 200 euroa kuussa, kunnes inflaatio nousee kahteen prosenttiin. Summaa voisi leikata sitä mukaa, kun inflaatio nousee. Jos euroalueella on 275 miljoonaa käyttötilillä varustettua aikuista, elvytysohjelma maksaisi noin 908 miljardia euroa. Se on vain puolet siitä, mitä EKP on käyttänyt euromaiden velkapapereiden ostoon”, Samkina toteaa.
Helikopteriraha vaikuttaa siis yksinkertaiselta ja helpolta tavalta elvyttää euromaiden talouksia.
Siinä on vain yksi iso pulma: rahan arvo.
Vaikka euroalueen inflaatio matelee yhä selvästi alle kahden prosentin, on rahan painamisessa aina vaara rahan arvon heikentymisestä.
Historia on osoittanut, että rahan arvon kontrolli saattaa lähteä täysin lapasesta.
Jos rahan arvon heikentyminen kiihtyisi kuluttajille jaetun helikopterirahan vuoksi, saattaisi maltillisesti noussut inflaatio nostaa talouden toimijoiden inflaatio-odotuksia.
Inflaatio-odotusten kasvu nostaisi kulutusta entisestään ja ruokkisi lisää inflaatiota. Lisäksi nousseet inflaatio-odotukset nostaisivat ammattiliittojen palkankorotusvaatimuksia, koska työntekijäjärjestöt eivät halua jäsentensä ostovoiman laskua inflaation vuoksi.
Itseään ruokkiva kierre olisi valmis, ja pahimmassa skenaariossa syntyisi hallitsematon hintojen nousu ja rahan arvon heikentyminen.
Euroalueen mahtimaalla Saksalla on karuja kokemuksia hyperinflaatiosta 20-luvulla Weimarin tasavallan ajalta. Tuon ajan talousvaikeudet nostivat osaltaan Adolf Hitlerin valtaan ja johdattivat Saksan täydelliseen katastrofiin toisessa maailmansodassa.
Tosin kaikki eivät pidä Saksan hyperinflaation aiheuttajana pelkästään rahan painamista, vaan myös maan tuotantojärjestelmän radikaalia romahdusta.
Olipa syy Saksan hyperinflaatioon mikä tahansa, maa suhtautuu joka tapauksessa helikopterirahaan enemmän kuin varauksellisesti.
Helikopteriraha.
— Jorma Erkkilä (@ErkkilaJorma) September 10, 2019
Ensin se oli aprillipila.
Sitten se oli idea.
Nyt sitä pidetään jo mahdollisena.
https://t.co/GtoK2pqwTO
