Suomen suurituloisimpien mielestä vähävaraisia suomalaisia vaivaa aloitekyvyn puute ja jopa moraalikato.
Ensi viikolla kirjana julkaistaan Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan paljon huomiota jo ennakkoon saanut tutkimus Huipputuloiset – Suomen rikkain promille, jossa selvitetään, mitä Suomen suurituloisimmat ajattelevat itsestään ja muista.
Aiheesta on kirjoittanut esimerkiksi Helsingin Sanomat ja Iltalehti.
Tutkijat haastattelivat anonyymisti yhteensä 90 vuosina 2007–2016 eniten ansainnutta suomalaista perijää, ammattijohtajaa ja yrittäjää. Haastateltavista perijöitä oli 26, johtajia 32 ja yrittäjiä 32.
Eniten on huomiota herättänyt tutkimuksessa haastateltujen hyväosaisten näkemykset työttömistä ja vähävaraisista. Suurituloisimmat suomalaiset arvostelevat kovin sanoin ”yhteiskunnan alimpiin tuloluokkiin jumittuneita ihmisiä”, joita vaivaa huipputuloisten mielestä aloitekyvyn puute ja moraalikato.
Monet haastatellut näkevät Suomen suurimmaksi ongelmaksi sen, että ihmiset käyttävät heidän mielestään etuuksia hyväkseen.
Menestyminen on itsestä kiinni
Tutkimuksessa tuodaan esiin sekä ammattijohtajien, yrittäjien että perijöiden näkemyksiä, joiden mukaan nykyinen sosiaalipolitiikka laiskistaa ja tasapäistää.
Monen huipputuloisen yrittäjän mielestä on iso ongelma, että Suomessa on ”kokonaan työtä vieroksuvia ja joutilaita ihmisiä”, jotka eivät ota vastuuta elämästään. Moni tutkimuksessa haastateltu yrittäjä pitää erityisesti nuoria sukupolvia liian vaateliaina.
Varsinkin yritysjohtajat uskovat, että Suomessa on niin sanottu mahdollisuuksien tasa-arvo, eli että kaikilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet edetä. Johtopäätös on, että pienituloisuus on merkki yrittämisen puutteesta.
Huipputuloisimmat myös epäilevät suomalaisen hyvinvointivaltion tarpeellisuutta. Politiikka turhauttaa heitä. Monen haastatellun mielestä Suomen poliittisessa järjestelmässä on niin vakavia epäkohtia, että koko yhteiskunta uhkaa upota.
Moni huipputuloinen pitää tärkeänä, että verotuksella pystytään ylläpitämään suomalaista hyvinvointivaltiota, mutta harva haluaa itse maksaa niin suuria veroja kuin parhaillaan maksaa.
Perintöveroa moni pitää jopa syypäänä sille, että Ruotsi pärjää paremmin kuin Suomi.
Tutkimus herättänyt paljon keskustelua
Tutkimuksessa haastateltu Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola ihmettelee, miksi tutkimuksessa ei hyväntekeväisyys noussut esiin.
”Eniten itseäni yllätti, ettei hyväntekeväisyys noussut tutkimuksessa lainkaan aiheena esiin. Tarkistin havainnon professori Kantolalta, ja hän vahvisti sen oikeaksi. Jostakin syystä aineistossa ei puhuttu hyväntekeväisyydestä. Se oli minulle yllätys ja järkytys. Hyväntekeväisyydellä ei ymmärrettävästi haluta elämöidä, mutta koska tutkimukseen osallistuttiin anonyymisti, selitys tuskin siitäkään löytyy”, Metsola toteaa blogissaan.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson puolestaan pitää tutkimustuloksia ”kylmäävänä luettavana”.
”Pohjoismainen hyvinvointivaltio on rakennettu universalismin ympärille. Se turvaa kaikkien laadukkaat julkiset palvelut ja turvallisen, toimivan yhteiskunnan. Hyötyjinä ovat yhtä lailla rikkaat kuin köyhät”, Andersson kommentoi Twitterissä.
Kylmäävää luettavaa.
— Li Andersson (@liandersson) September 1, 2019
Pohjoismainen hyvinvointivaltio on rakennettu universalismin ympärille. Se turvaa kaikkien laadukkaat julkiset palvelut ja turvallisen, toimivan yhteiskunnan. Hyötyjinä ovat yhtä lailla rikkaat kuin köyhät. https://t.co/alh2oek7iY
Ajatuspaja Liberan sisältöjohtaja Tere Sammallahti kyseenalaistaa tutkimuksen tulosten yleistyksen.
”Päivän kuuma peruna ei olekaan rikkaat, vaan häikäilemätön markkinointi. Ensin esitetään lehdessä yleistyksiä, jotka jätetään perustelematta asiallisesti. Artikkelin sisällön kyseenalaistava saa viittauksen lähdeaineistoon, johon pääsee tutustumaan vaivaiseen 38,00 € hintaan”, Sammallahti sivaltaa Twitterissä.
Päivän kuuma peruna ei olekaan rikkaat, vaan häikäilemätön markkinointi. Ensin esitetään lehdessä yleistyksiä, jotka jätetään perustelematta asiallisesti. Artikkelin sisällön kyseenalaistava saa viittauksen lähdeaineistoon, johon pääsee tutustumaan vaivaiseen 38,00 € hintaan. https://t.co/0hrtH9YC3D
— Tere Sammallahti (@TereSammallahti) September 1, 2019
