
Keskeisten valtiolainojen korko on laskenut rajusti viime kuukausina.
Esimerkiksi Saksan 30-vuoden lainan korko lähti laskuun heti vuoden 2018 alusta ja kävi alhaisimmillaan viime elokuussa -0,28 prosenttia miinuksella. Vastaavasti 10-vuoden korko on ollut negatiivinen jo viime toukokuusta lähtien.
Yhdysvalloissa pitkät korot ovat sentään selvästi plusmerkkisiä, mutta sielläkin 10-vuoden velkakirjan korko on laskenut vajaassa vuodessa vajaasta 3,2 prosentista nykyiseen 1,8 prosenttiin.
Korkomarkkinoiden erikoista tilannetta ruotii Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich blogissaan.
Kun korot laskevat, niiden hinta nousee. Hinnan nousu saattaa tarkoittaa hulppeita tuottoja korkosijoituksille. Gerich kertoo, että esimerkiksi Itävallan 100-vuotisen valtionlainan tuotto elokuun puolivälissä oli yli 100 prosenttia verrattuna vuoden 2018 tammikuuhun.
”Tällaiset korkoliikkeet herättävät väistämättä kysymyksen siitä, onko nykyhinnoittelussa mitään järkeä. Onko suuri omaisuuskupla sittenkin korkomarkkinoilla?”, pääanalyytikko kysyy.
Korkomarkkinoilla ei ole kuplaa, ja korot voivat painua vieläkin syvemmälle negatiivisiksi. https://t.co/TVL4gtYF4M pic.twitter.com/gwvsFQXqAn
— Jan von Gerich (@JanVonGerich) September 11, 2019
Finanssimarkkinoilla kupla tarkoittaa tilannetta, jossa sijoituskohteiden markkina-arvot nousevat lyhyessä ajassa nopeammin kuin talouden fundamentit eli perustekijät. Kun hintoja ajaa fundamenttien sijaan ylöspäin pelkästään odotus hintojen noususta, saattavat kuplan merkit olla ilmassa.
Onko korkomarkkinoilla nyt siis omaisuuskupla?
Jan von Gerichin mukaan korkomarkkinoilla tärkeitä kysyntään vaikuttavia tekijöitä ovat talous- ja inflaationäkymät sekä keskuspankkien rahapolitiikka.
Kun korkokehitystä verrataan talousindikaattoreihin, on korkojen lasku ymmärrettävää.
”Talousnäkymät ovat heikentyneet globaalisti teollisuussektorin vedolla epävarmuuden ja taantumapelkojen vallatessa alaa. Globaalien talousindikaattorien valossa – esimerkiksi verrattuna globaaliin teollisuussektorin luottamusindeksiin – korkojen lasku ei näytä poikkeuksellisen rajulta. Talousnäkymien heikentyessä rahaa virtaa yleensäkin turvallisempiin korkosijoituksiin”, Gerich toteaa.
Keskuspankkipolitiikka on pääanalyytikon mukaan myös tärkeä korkomarkkinoiden hinnoittelua ohjaava tekijä.
”Historiassa keskuspankit ovat pyrkineet ensi sijassa vaikuttamaan hinnoitteluun asettamalla lyhyiden korkojen tavoitetason, mutta globaalin finanssikriisin jälkeen keskuspankit ovat pyrkineet vaikuttamaan suoraan myös pidempien korkojen tasoon mittavien velkakirjaostojen avulla.”
Euroalueella keskuspankki EKP on painanut talletuskorkonsa negatiiviseksi ja valmistelee uusia koronlaskuja. Lisäksi keskuspankki aloittaa todennäköisesti uudelleen nettomääräiset velkakirjaostot, Gerich ennustaa.
”Euroalueella voidaan siis sanoa, että keskuspankki on tarkoituksella painanut suuren osan velkakirjakoroista negatiivisiksi.”
Korkojen lasku ja velkakirjojen kysyntä on saanut pääanalyytikon mukaan myös tukea rakenteellisista tekijöistä.
”Regulaatio pakottaa monet rahoitusmarkkinatoimijat omistamaan tietyt kriteerit täyttäviä korkoinstrumentteja korkotasosta riippumatta. Talouden pitkän aikavälin kasvupotentiaali on puolestaan laskenut, väestö ikääntyy ja globaali säästämishalukkuus on noussut epävarmemman tulevaisuuden takia. Kaikki nämä tekijät puoltavat matalampaa korkotasoa.”
Näistä selittävistä tekijöistä johtuen eivät perinteiset varallisuuskuplan tunnusmerkit täyty.
”Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö hinnoittelu silti voisi muuttua nopeastikin, jos perustekijöissä tapahtuu muutoksia”, pääanalyytikko toteaa.