Matala inflaatio huolettaa Euroopan keskuspankkia.
Euroopan keskuspankki EKP julkisti viime viikolla laajan elvytyspaketin, joka sisälsi useita toimia. Esimerkiksi pankkien talletuskorko lasketaan -0,5 prosenttiin, joukkolainojen osto-ohjelma käynnistetään uudelleen 20 miljardin euron kuukausittaisilla ostoilla ja pankkien rahoitusoperaatioiden ehtoja kevennetään.
Lisäksi talletuskorkoon tulee porrastusjärjestelmä, jotta miinuskorkojen kielteisiä vaikutuksia pankeille saataisiin rajattua ja rahapolitiikan välittymistä yksityiselle sektorille parannettua.
EKP tekee käytännössä kaiken mahdollisen kohentaakseen euroalueen vaisuja talousnäkymiä, toteaa sijoitusstrategi Ville Korhonen Nordean viikkokatsauksessa.
”Talous ei ole taantumassa, mutta keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi sanoi EKP:n olevan aidosti huolissaan euroalueen inflaationäkymistä. Inflaatio on tällä hetkellä yhdessä prosentissa, mutta huolestuttavampaa on ollut inflaatio-odotusten lasku”, Korhonen toteaa.
Korhosen mukaan talouden heikentyneiden näkymien myötä sijoittajien odotukset tulevan inflaation suhteen ovat painuneet liian paljon EKP:n kahden prosentin inflaatiotavoitteen alapuolelle.
EKP:n tilanne on sijoitusstrategin mukaan jo pidempään ollut haastava.
”Euroalueen hidastuva talouskasvu tuli EKP:lle varmastikin liian aikaisin, sillä keskuspankki ei käytännössä juurikaan ehtinyt aloittaa rahapolitiikan normalisointia. Edellinen joukkolainojen osto-ohjelma ehdittiin lopettaa, mutta ohjauskorot jäivät finanssikriisin jälkeisille matalille tasoilleen ja täten koronlaskuilla ei ole saavutettavissa samanlaista kasvua tukevaa hyötyä kuin esimerkiksi Yhdysvaltain tilanteessa.”
EKP:n tilanne ei kuitenkaan ole toivoton. Korhosen mukaan viimeviikkoisen elvytyspaketin ja siihen liittyvien lausuntojen myötä euroalueen kuluttajat ja yritykset voivat olla melko varmoja siitä, että matalien korkojen aika jatkuu. Sen pitäisi tukea kulutusta ja investointeja.
Keskuspankin toimien vaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset.
”Mario Draghi alleviivasi viesteissään hallitusten toimien tärkeyttä. Sellaiset maat, joilla on mahdollisuus tehdä finanssipoliittista elvytystä, voisivat tarttua toimeen. Tällaisiin euroalueen maihin lukeutuu Saksa, jonka talouskasvu on hidastunut nollaan, mutta jonka budjetissa olisi varmasti rahkeita hyvin kohdennetuille hankkeille”, sijoitusstrategi toteaa.
