Euroopan järjestelmäriskikomitean (European Systemic Risk Board, ESRB) tuoreessa suosituksessa Suomelle esitetään lainanottajiin kohdistuvien välineiden käyttöönottoa asuntomarkkinoiden haavoittuvuuksien torjumiseksi. Aiheesta kertoo Finanssivalvonta.
Suosituksen syynä on huoli kotitalouksien velkaantumisesta, joka on jatkanut kasvuaan. Kasvu johtuu osin taloyhtiölainojen käytöstä.
Komitea suosittaa, että Suomi ottaisi käyttöön sitovan katon lainanottajan tulojen ja velan tai velanhoitokulujen ja tulojen välille, rajoittaisi enimmäisluototussuhteen laskentaan hyväksyttäviä vakuuksia sekä asettaisi rajoituksen lainan kestoon.
Komitea kiinnitti huomioita taloyhtiölainojen kasvuun
Euroopan järjestelmäriskikomitea julkaisi suosituksensa kuudelle ja varoituksen viidelle ETA-maalle makrovakausriskeistä ja näiden hallintaan tarvittavista välineistä.
”Tuen ESRB:n suositusta uudeksi sääntelyksi, jonka avulla voidaan nykyistä paremmin varautua kotitalouksien korkean velkaantuneisuuden aiheuttamiin riskeihin”, toteaa Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen.
ESRB antoi marraskuussa 2016 Suomelle varoituksen koskien haavoittuvuuksia asuntomarkkinoilla. Suositus on varoitusta vakavampi toimenpide.
Suomelle osoitettu suositus koskee Suomen asuntomarkkinoiden keskipitkän aikavälin haavoittuvuuksien torjumista. ESRB suosittelee, että Suomi laatisi uutta lainanottajiin kohdistuvaa sääntelyä asuntomarkkinoiden haavoittuvuuksien torjumiseksi.
Lisäksi komitea suosittelee, että Suomen viranomainen antaisi valvottavilleen suosituksia kiristävistä toimenpiteistä, kunnes uudet välineet on saatu osaksi lainsäädäntöä.
Asuntomarkkinoiden keskeisenä haavoittuvuutena ESRB näkee kotitalouksien korkean velkaantumisen. Nopeasti kasvanut taloyhtiölainakanta on osaltaan vaikuttanut velkaantuneisuuden lisääntymiseen.
Lainakaton lisäksi lainaehtoja tulee kiristää
Suomessa on nykyisin käytössä lainakatto, jonka mukaan asuntolainan määrä saa olla enintään 85 prosenttia vakuuksien käyvästä arvosta lainaa myönnettäessä.
Järjestelmäriskikomitea suosittelee, että jatkossa lainakaton määritelmässä vakuudeksi luettaisiin ainoastaan lainaa turvaavaa kiinteistö. Lisäksi enimmäislaina-aikaa tulisi voida rajoittaa.
Järjestelmäriskikomitea suosittelee Suomelle myös kokonaan uutta välinettä kotitalouksen velkaantumisen rajoittamiseksi. Enimmäisvelkasuhde määrittelisi, kuinka paljon kotitaloudella saisi olla lainaa suhteessa vuosituloihin.
VM:n mukaan uusi väline edellyttäisi muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön.
Komitea suosittelee, että Finanssivalvonta soveltaisi enimmäisvelkasuhdetta ei-sitovasti jo nyt uusissa asuntolainoissa, jos lainanottajan ei arvioitaisi pystyvän hoitamaan lainaa epäsuotuisissa olosuhteissa.
Järjestelmäriskikomitea panee suosituksessaan merkille, että Suomi on jo ryhtynyt toimiin haavoittuvuuksien vähentämiseksi. Suomi on esimerkiksi kiristänyt lainakattoa, ottanut käyttöön järjestelmäriskipuskurin ja purkanut asteittain asuntolainojen korkovähennysoikeutta. Valtiovarainministeriö kertoo tiedotteessaan, että Suomi yhtyy vastineessaan huoleen kotitalouksien velkaantumisesta.
Vastineessa viitataan valtiovarainministeriön jo aiemmin käynnistämään työryhmätyöhön, jossa selvitetään kotitalouksien velkaantumisen rajoittamista.