Makrotalous

Näin syntyi keskuspankkikapitalismi – keskuspankit siirtyivät kuskin paikalle

Kuka olisi voinut aavistaa ennen finanssikriisiä, että valtiolainojen korot voisivat olla negatiivisia ja että talouksien elvytyspolitiikka olisi keskuspankkien varassa?

Sekä Euroopassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa keskuspankkien merkitys talouspolitiikassa ja finanssimarkkinoiden markkina-arvojen kehityksessä on ollut enemmän kuin merkittävä.

Sekä Yhdysvaltojen Fed että euroalueen EKP ovat elvyttäneet talouksia paitsi ennätyksen alhaisilla ohjauskoroilla, myös määrällisellä elvytyksellä ostamalla markkinoilta valtioiden velkakirjoja. Kesäkuussa 2016 Euroopan keskuspankki käynnisti myös yritysten velkakirjojen ostot

Eikä loppua ole näköpiirissä.

Viime heinäkuussa pitämässään korkokokouksessa Euroopan keskuspankki kertoi olevansa valmis ottamaan jälleen järeämmät rahapolitiikan keinot talouskasvun elvyttämiseksi.

Pankki kuitenkin tarkensi jälleen rahapoliittista ohjeistustaan, mikä tarkoittaa mahdollisuutta koronlaskulle. Keskuspankki valmistelee mahdollisuutta aloittaa uudestaan niin sanotun kvantitatiivisen elvytyksen eli arvopapereiden ostot. Lisäksi EKP vihjasi, että liikepankkien talletuskorko painetaan yhä enemmän negatiiviseksi.

Keskuspankit ovat siis nousseet yhä tärkeämmäksi toimijaksi maailmantaloudessa ja monen mielestä keskuspankit ovat kannatelleen heikosta kasvusta kärsiviä teollisuusvaltioita.

Yhdysvaltain entinen valtiovarainministeri ja Harvardin yliopiston professori Lawrence Summers uskoo, että nykyinen nollakorkopolitiikka on kuitenkin tehotonta ja toimii kuin musta aukko, joka vetää puoleensa, mutta siitä on vaikea päästä irti.

Keskuspankit ovat nyt siis joutuneet uudenlaiseen tilanteeseen, arvioi Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääekonomisti Jussi Ahokas blogissaan.

Enää talouden kasvua ei tue edellisten vuosikymmenien tavoin yksityisen velkaantumisen kiivas kasvu, ja siksi keskuspankit on pakotettu etsimään kokonaan uusia keinoja kansantalouksien kasvun ylläpitämiseen.

”Kun elvyttävän finanssipolitiikan aika jäi taakse, Yhdysvaltojen ja Euroopan taloudet eivät olleetkaan vielä siinä tilanteessa, että yksityinen sektori olisi pystynyt niitä kannattelemaan. Päinvastoin esimerkiksi Euroopassa euroalueen rakenteellinen kriisiytyminen ja finanssipolitiikan kiristäminen söivät kasvun edellytykset usean vuoden ajaksi”, Ahokas toteaa.

Pääekonomistin mukaan näissä olosuhteissa keskuspankit olivat pakotettuja etsimään kokonaan uusia ratkaisuja ja rahapoliittisia välineitä.

”Enää inflaation hienosäätö ohjauskorkoa muuttamalla ei näyttänyt tuovan haluttuja tuloksia. Ongelmana oli inflaation sijaan hintojen nousun pysähtyminen ja deflaatio.”

Ahokas on sitä mieltä, että olemme siirtymässä kohti keskuspankkikapitalismia.

”Olemmeko siirtymässä kohti keskuspankkikapitalismia, jossa markkinat ja talouskasvu ovat entistä riippuvaisempia aktiivisista, jatkuvasti epätavallisiin keinoihin turvautuvista keskuspankeista ja jossa ei ole enää paluuta normaaliin, sääntöjen sanelemaan teknokraattiseen rahapolitiikkaan?”, Ahokas toteaa.

Finanssikriisin jälkeen rahoitusmarkkinoiden perusrakenteita ei lähdetty pääekonomistin mukaan purkamaan ja velkakuormat, roskapaperit sekä epäluottamus vastapuolia kohtaan olivat edelleen olemassa.

”Siksi keskuspankkien valinta oli vanhan ja reistailevan moottorin perusteellinen öljyäminen likviditeetillä – käytännössä edullisella ja rajattomasti tarjolla olevalla keskuspankkirahalla.”

EKP:n valtioiden velkakirjojen osto-ohjelmat euroalueella antoivat epäsuorasti ja talousalueen sääntöjä koetellen liikkumavaraa monien eurovaltioiden finanssipolitiikalle, Ahokas tuumaa.

”Näiden valintojen myötä finanssikapitalismissa on siirrytty rahastonhoitajakapitalismista keskuspankkikapitalismiin.”

Ilman keskuspankkien epäsovinnaisia toimia läntiset taloudet eivät olisi viime vuosina päässeet nauttimaan tyydyttävästä talouskasvusta ja työttömyyden alenemisesta, Ahokas arvioi. Hänen mukaansa ilman EKP:n toimia ei ehkä edes euroaluetta olisi enää olemassa.

Yllä olevalla Poliittinen talous -podcastissa Jussi Ahokas keskustelee Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan kanssa keskuspankkien muuttuvasta roolista kapitalistisessa talousjärjestelmässä.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


Outbound linkkien seuranta

Copyright © 2019 Salkkumedia Oy

Ylös