Perinteinen oletus on, että nuoret ovat holtittomia rahankäyttäjiä ja käsi ojossa pyytämässä lisää viikkorahaa. Todellisuudessa nykynuoret ovat yhä kiinnostuneempia raha-asioista ja oman varallisuuden kasvattamisesta – ja erityisesti sijoittamisesta.
Nordean teettämän kyselytutkimuksen mukaan 18–25 -vuotiaat suomalaiset sijoittavat yhtä aktiivisesti kuin vanhemmat ikäluokat. Yli puolet kyselyyn vastanneista nuorista ilmoittaa tavoitteekseen taloudellisen riippumattomuuden.
Nuoria kiinnostaa kasvavissa määrin myös asuntosijoittaminen. Danske Bankin tutkimuksen mukaan nuoret pitävät asunnon omistamista selvästi muita ikäluokkia kannattavampana ja turvallisempana tapana vaurastua. Nuoria kiinnostaa yhä laajemmin erilaiset tavat sijoittaa.
Mitä nuorempana sijoittamisen aloittaa, sen parempi
Mimmit sijoittaa -kaksikon, Pia-Maria Nickströmin ja Hanna Tikanderin missio on edistää nuorten taloustaitoja entisestään. Tyttöjen blogissa, podcastissa ja tapahtumissa sijoittamisesta puhutaan rennolla selkokielellä.
– Moni mieltää sijoittamisen harrastukseksi. Sijoittaminen voi myös toimia hyvänä pohjana omalle taloudelle, eikä sitä tarvitse kutsua harrastukseksi. Voit sijoittaa passiivisesti ja pitää huolen taloudellisesta tulevaisuudesta, kertoo Nickström.
Tytöt kannustavat nuoria aloittamaan sijoittamisen jo nuorella iällä, sillä aika on tunnetusti sijoittajan paras ystävä. He itse ovat 25-vuotiaita innokkaita sijoittajia.
– Tsemppi ja tuki on ehkä isoin puute, miksi ihmiset ei uskalla lähteä sijoittamaan. Ei se tietotaito sinänsä, koska sitä on jo olemassa monessa muodossa.
Monelle nuorelle tulee yllätyksenä se, että kuukausisijoittamisen voi aloittaa pienellä summalla.
– Ei tarvitse olla luonnosta mikään supersäästeliäs ihminen, jotta saa tämän homman rullaamaan. Tarvitaan vain vähän systemaattisuutta. Me kannustetaan tekemällä oppii asenteeseen, Nickström rohkaisee.
70 prosenttia nuorista pärjäisi jo ilman käteistä
Teknologian kehittyessä käteismaksun rinnalle on tullut tiuhaa tahtia muita vaihtoehtoja. Yhä useampi maksaa ostoksensa kännykällä.
OP:n tuore tutkimus tuo esiin, että 70 prosenttia nuorista alle 35-vuotiaista pärjäisi arjessa ilman käteistä ja suosivat mobiilimaksua. Nuoret maksavat ostoksensa tyypillisimmin pankkikortin lähimaksulla ja vain neljä prosenttia kertoo maksavansa ostokset käteisellä.
– Mobiilin aikakaudella kasvaneille nuorille uusien maksutapojen omaksuminen on helppoa. Maksaminen muuttuu nyt nopeasti ja sen myötä asiakkaiden valinnanvara maksutapojen suhteen kasvaa, kertoo OP:n tileistä, maksamisesta ja taloudenhallinnasta vastaava johtaja Masa Peura.
Nickström ja Tikander uskovat, että käteisen käyttö tulee jossain vaiheessa häviämään.
– Ei ole tunnesidettä käteiseen, mä oon saanut pankkikortin silloin kun olen alkanut saamaan viikkorahaa. Kaikki budjetit ja apit, jotka seuraavat paljon mä käytän rahaa on mobiilissa, jotka tukee myös sitä taloudenhallintaa, Nickström kertoo.
– En tykkää, että mulla on käteistä. Apua että pitäisikö tästä päästä nopeasti eroon, Tikander kertoo nauraen.
Suomen Pankin mukaan käteisen käyttö hiipuu yllättävänkin nopeasti ja arvioidaan, että älypuhelin tulee olemaan tulevaisuudessa pääasiallinen maksuväline. Suomen Pankin ennusteiden mukaan käteisen käyttö voi loppua jo vuoden 2030 tienoilla.
Kenen vastuulle nuorten taloustaitojen edistäminen sysätään?
Nuorison kasvava kiinnostus raha-asioihin ja varallisuuden kasvattamiseen ei ole vakuuttanut kaikkia suomalaisia. Nordnetin kyselytutkimukseen vastanneista yli puolet on sitä mieltä, että nuorten talousosaaminen on huonolla tasolla.
Kyselyyn vastanneet esittävät, että erityisesti nuorten oman talouden hallintaa tulisi edistää. Lähes 40 prosenttia vastaajista sysää vastuun kodille, kolmannes pitää päävastuullisena koulua ja vain 15 prosenttia katsoo, että vastuu on nuorilla itsellään.
Rahankäyttötavat ja sijoittamistaidot peritään useimmiten vanhemmilta. Jos vanhemmat puhuvat kotona rohkaisevasti rahasta ja sijoittamisesta, usein myös lapsetkin innostuvat sijoittamaan. Kuitenkin lähes kolmannes suomalaisista välttelee raha-asioista puhumista, jopa läheistensä kanssa.
– Mun perheessä ei ole puhuttu avoimesti rahasta, raha-asioista tai palkoista. Enemmänkin sellaista hyssyttelyä, Tikander kertoo.
Maksuhäiriöt ja pikavipit yleistyvät jos rahan arvoa ei ymmärretä
Nuorten rahataitoja edistäisi Mimmit sijoittaa -kaksikon mielestä se, että taloustaito lisättäisiin koulutusohjelmaan ja kodeissa puhuttaisiin raha-asioista arkipäiväisempään sävyyn.
– Voitaisiin puhua rahasta enemmänkin positiivisena asiana. Parantaisi tasa-arvoa, kun ihmisillä on tietoa siitä, miten rahaa voi käyttää ja miten sillä voi hakea tuottoa, kuvailee Nickström.
Koulussa tai kotona tulisi selventää, minkälaiset palkkatasot eri ammateissa on, mitä eläminen maksaa ja paljon töitä pitää tehdä jonkun summan eteen. Nuorilla saattaa esimerkiksi olla ihan epärealistiset odotukset, mikä jonkun unelmaduunin palkkataso on. Maksuhäiriöt ja pikavipit yleistyvät entisestään, jos rahan arvoa ei ymmärretä.
– Pitäisi olla ymmärrys, että ensin pitää tehdä duunia, josta saadaan rahaa ja sitten kannattaa vasta kuluttaa. Nuorilla saattaa hämärtyä se, jos sä voit kännykällä tekstaamalla tilata itsellesi 500 euroa.
Nuoret janoavat lisää tietoa raha-asioista ja sijoittamisesta, mutta tieto tulisi esittää heidän omalla kielellään ja heille luonnollisissa kanavissa.
– Nuoret haluavat kontrollin itselleen ja ottaa omaa talouttaan haltuun, painottaa Nickström.
Lue myös: Warren Buffett: Vanhemmat tekevät tämän virheen opettaessaan lapsilleen taloustaitoja.
