Arvo-osakkeet

Onko Sampo sittenkään vakaa osinkopaperi?

sijoittaminen, osakkeet, rahastot, osakesijoittaminen, rahastosijoittaminen, säästäminen, talous, etf, talouspolitiikka, markkina-analyysit, markkinat, makrotalous, salkunrakentaja,
Kuva: Sampo Oyj.

Taalerin salkunhoitaja kummeksuu finanssikonserni Sammon korkeaa osinkotuottoa.

Finanssikonserni Sampoa on totuttu pitämään vakaana korkeaa osinkoa tarjoavana osakkeena. Yhtiön kuluvan vuoden osinkotuoton ennuste on peräti 8,1 prosenttia.

Yhtiö on kirjannut tavoitteekseen jakaa osinkoa konsernin vuotuisesta tuloksesta vähintään 50 prosenttia ilman satunnaisia eriä.

Korkea osinkotuotto on mannaa monille osinkosijoittajille, mutta onko korkea osinko riittävä syy sijoittaa Sampoon?

”Sampo haluaa profiloitua osinkopaperiksi. Sijoittajien mielestä sitä ei kuitenkaan hinnoitella vakaaksi osinkoyhtiöksi vaan ennemminkin kriisiyhtiöksi kahdeksan prosentin osinkotuotollaan”, kysyy Taalerin salkunhoitaja Olli Viitikko blogissaan.

Osinkotuotto riippuu kahdesta muuttujasta: odotetusta euromääräisestä osingosta ja osakkeen kurssinoteerauksesta. Kolikolla on siis kaksi puolta. Korkea osinko voi kertoa yhtiön vahvasta osingonmaksukyvystä tai osakkeeseen liittyvästä epävarmuudesta, joka painaa osakkeen hintaa alas ja siten nostaa osinkotuottoa.

Yli kahdeksan prosentin osinkotuotto on poikkeuksellisen korkea aikana, jolloin joukkolainoista lähes 30 prosenttia tarjoaa negatiivista tuottoa.

Miksi siis Sampo hinnoitellaan Helsingin pörssissä sellaiseen hintaan, että osinkotuotto nousee nykyoloissa poikkeuksellisen korkealle? Mitä sijoittajat pelkäävät?

Viitikon mielestä päällimmäisin sijoittajien pelko on tietenkin Nordea, joka ei ole viime vuosina positiivisissa otsikoissa paistatellut.

”Koska Sampo omistaa niukasti alle 20 % Nordeasta, tämä osuus vastaa karkeasti 4,5 miljardin euron markkina-arvoa. Tämä taas vastaa noin 22 prosenttia Sammon markkina-arvosta. Paradoksaalisesti Nordea-ongelman painoarvo on prosentuaalisesti laskenut, mutta silti kaikilla muilla kriteereillä noussut.”

Negatiivisten korkojen maailma on toinen merkittävä Sammon haaste. Viitikon mukaan tulevien sijoitustuottojen tekeminen erityisesti korkopuolella on hankaloitunut selvästi. Sijoittajat näkevät tämän entistä suurempana ongelmana Sammolle.

”Matala korkotaso luo lisäksi haastavan ympäristön erääntyvien korkosijoitusten uudelleen sijoittamiseen”, kertoo Sampo itse sijoittajasivuillaan.

Sammon vahvuus on kuitenkin salkunhoitajan mielestä yhtiön kultakaivoksena toimiva vakuutusliiketoiminta (If, Topdanmark), joka ”jyrää paremmin kuin koskaan” tehden ”häkellyttävän vahvaa kehitystä” vuodesta toiseen.

Markkinat hinnoittelevat joka tapauksessa Sammon osakkeeseen nyt epävarmuutta, vaikka yhtiö itse markkinoi itseään turvallisena ja vakaana sijoituskohteena.

Viitikon mielestä markkinaa kannattaa kunnioittaa suuryhtiöiden osinkopohjaisessa hinnoittelussa.

”Varsin usein esimerkiksi 8-10 prosentin tietämille mädäntyneet osinkoprosenttiennusteet osoittautuvat lopulta optiseksi harhaksi eli osinkoa joudutaan leikkaamaan. Nykyisten markkinaennusteiden perusteella tähän syntiin lankeaa syksyn tulevilla tiedotteillaan myös Nordea.”

Sampo ei salkunhoitajan mukaan kuitenkaan ole missään kriisissä, mutta osinkotuottotason pitäisi nykyisessä ympäristössä olla hänen mielestään noin 4-6 prosentin tuntumassa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös