Markkinakommentit

Osakemarkkinoiden hohto katoaa

Alhaiset korot alkavat olemaan arkipäivää globaaleilla rahoitusmarkkinoilla.

Keskuspankit leikkavat ohjauskorkojaan kilpaa ja tämä saa aikaan monia lieveilmiöitä. Sijoittajia luonnollisesti kiinnostavat pääosin pääomamarkkinoihin kohdistuvat ilmiöt.

Rahoituksen teoriasta tiedämme että pääomamarkkinoiden tehtävänä on tuoda rahoitusta tarvitsevat toimijat ja sitä tarjoavat saman pöydän ääreen. Pääomamarkkinoilta esimerkiksi yritykset voivat etsiä rahoitusta sijoittajilta, jotka ovat valmiita joko sijoittamaan kyseiseen yritykseen yhtiön arvon nousun toivossa, tai lainaamaan omia varojaan yrityksen käyttöön korkotuottoa vastaan.

Osakemarkkinat ovat pitkään olleet in. Media kuhisee otsikoita ja keskustelua osakemarkkinoista, yhtiöistä, osakesijoittamisesta, listautumisanneista ja osakeanalyyseista. Osakemarkkinat ovat pitkään käyneet kuumana ja siitä todisteina ovat esimerkiksi ennätyksiä hipovat listautumismäärät Pohjoismaiden pörsseissä. Samaan aikaan Yhdysvalloissa Uberin, Lyftin, Slackin ja Pinterestin kaltaiset teknologiayhtiöt keräävät suuria määriä sijoittajien rahaa listautumalla pörssiin.

Osakemarkkinoilla olevia sijoittajia tällä hetkellä pelottaa kauppasota, Brexit, taantuma ja monet muut asiat. Nämä sijoittajat haluavat hajauttaa riskiään sijoittamalla esimerkiksi raaka-aineisiin kuten kultaan ja hopeaan tai joukkolainoihin. Kullan ja hopean hinta on kovassa nousussa ja jopa valmiiksi negatiivista korkotuottoa tarjoavat joukkolainat päätyvät entistä enemmän negatiiviseksi.

Osakemarkkinoiden hohto uhkaa kadota myös rahoitusta hakevien yritysten keskuudessa. Esimerkiksi Helsingin Sanomat uutisoi vastikään suomalaisten yritysten pörssilistautumisinnon hiipumisesta. Haastavan markkinatilanteen johdosta yhtiöt eivät kenties uskalla kerätä rahaa markkinoilta, joissa yksittäisen valtionpäämiehen sekoilu sosiaalisessa mediassa heiluttaa yrityksen markkina-arvoa.

Osakemarkkinoiden sijasta vakavaraiset yhtiöt alkavat heräämään todellisuuteen ja keräävät edullista rahaa ennemmin joukkolainamarkkinoilta. Vastikään yhdysvaltalainen Deere & Company laski liikkeelle 30-vuoden joukkolainan 2,877 prosentin korolla. Aikaisemmin Walt Disney Co. tarjosi samanlaisen joukkolainan 3,197 prosentin korolla.

Tällaiset korot ja joukkolainat ovat yhdysvaltalaisilla yrityslainamarkkinoilla ennennäkemättömiä. Kauppasota ja taantuma tuovat tummia pilviä osakemarkkinoille, ja sijoittajat hakevat suojaa joukkolainoista. Tämän vuoksi joukkolainoille on kova kysyntä, mikä puolestaan laskee joukkolainojen tuottovaatimusta.

Yritykselle joukkolainat saattavat jo olla osakemarkkinoita houkuttelevampi vaihtoehto rahoituksen keräämiseen pääomamarkkinoilta. Siinä missä vieraan pääoman tuottovaatimus voi olla yleisen korkotason alhaisuuden vuoksi hyvinkin alhainen, osakemarkkinoilla tuottovaatimus pysyy korkeammalla.

Toki huomioitavaa on se, että oman pääoman kustannus on lähtökohtaisesti aina vieraan pääoman kustannusta korkeampaa. Velat täytyy maksaa takaisin, mutta osakkeita ei tarvitse maksaa sijoittajille takaisin. Maksetuista koroista on myös mahdollista saada verovähennyksiä. Samoin listautumalla on mahdollista saada pääsy laajempiin rahoitusmahdollisuuksiin sekä oman että vieraan pääoman markkinoilta.

Tällä hetkellä osakemarkkinoiden riskipreemion on arvioitu olevan n. 5,75 prosenttia. Riskittömänä korkona on yleensä pidetty Yhdysvaltojen 10-vuotisen valtionlainan korkoa, mikä on tällä hetkellä n. 1,50 prosenttia. Tällöin esimerkiksi yhdysvaltalaisten osakemarkkinoiden tuottovaatimukseksi saadaan laskemalla yhteen riskitön korko ja riskipreemio reilut 7 prosenttia.

Esimerkiksi Deere & Companyn tapauksessa oman pääoman kustannus voidaan laskea Capital Asset Pricing Modelilla seuraavasti:

1,50% + 1,11 x (5,75%) = 7,88%

Riskitön korko + Beta x markkinapreemio = oman pääoman kustannus

Oman pääoman tuottovaatimus on yritykselle sama kuin oman pääoman kustannus. Jos tämä kustannus on huomattavasti suurempi kuin korkomarkkinoiden tuottovaatimus ja ero senkun kasvaa, miksi listautua tai järjestää osakeantia? Voisi ajatella että korkeintaan Uberin ja Lyftin kaltaiset tappiota tekevät ja raskaasti velkaantuneet yhtiöt listautuvat, sillä näille yhtiöille vieraan pääoman kustannus on korkea suhteellisen heikon omavaraisuusasteen myötä. Riski rahojen saamisessa takaisin on suurempi, joten lainaajat vaativat riskiään vastaan suhteellisesti korkeampaa korkoa.

Tällöin suhteellisen omavaraisille yhtiöille joukkolainamarkkinat ovat entistä houkuttelevampi lähde rahoituksen keräämiseen ilman suurempia vaikutuksia vakavaraisuuteen tai luottoluokituksiin. Riskisemmille yhtiöille osakemarkkinat ja “tarinan” myyminen ovat edelleen ainoa vaihtoehto, sillä suhteellisen riskistö velkavastuuta ei tällöin synny ja vieraan pääoman kustannus ei karkaa käsistä raskaan velkaantumisen myötä. Tämä mielestäni selittää esimerkiksi sen, miksi Uberin kaltaiselle yhtiölle annettiin listautumisessa 82 miljardin dollarin markkina-arvo, vaikka yhtiö ehti tehdä 3 kuukaudessa tappiota 1,1 miljardin dollarin edestä. Lainaisitko itse omaa rahaasi tällaiselle yritykselle?

Uskon että lähiaikoina tullaan näkemään vähemmän listautumisia ja enemmän joukkolainoja. Alhainen korkotaso halutaan hyödyntää ja nyt voimakkaasti heiluvat osakemarkkinat eivät houkuttele yrityksiä oman pääoman ehtoisen rahoituksen keräämiseen. Alhaisten korkojen maailmassa osakemarkkinoiden hohto rahoituksen lähteenä uhkaa kadota.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


Copyright © 2019 Salkkumedia Oy

Ylös