Suurin osa perheyritysten johtajista kokee yrityksen pitkän tähtäimen arvon tärkeämmäksi kuin lyhyen aikavälin tulokset. Päätökset tehdään kuitenkin usein lyhyellä tähtäimellä.
”Yhteyden puuttuminen pitkän aikavälin pyrkimysten ja lyhyen aikavälin prioriteettien välillä voi vaarantaa niin perheyritysten perinteiden kuin pääoman säilyttämisen”, sanoo Deloitten partneri Tomi Karsio.
Deloitten Global Family Business -tutkimus kokoaa yhteen 791 perheyrityksen johtajan näkemykset 58 maasta. Tutkimus toteutettiin tammi-maaliskuussa 2019. Suomesta tutkimukseen vastasi 23 yritystä.
Suvun perinteiden ylläpitäminen ja perheyritysten jatkuvuus ovat Deloitten Global Family Business –tutkimuksen mukaan perheiden tärkeysjärjestyksessä ensisijaista. Viidesosa tutkimukseen vastanneista perheyritysten johtajista kertoo, että perhesuhteiden hoitaminen on pitkällä tähtäimellä heillä tärkeintä. Suomessa perhesuhteet asettaa etusijalle harvempi kuin joka kymmenes vastaaja.
”Muualla ollaan huomattavasti useammin huolissaan perheeseen liittyvistä suhteista. Vastauksista voi päätellä, että sukuun luotetaan Suomessa ja täällä asiat hoituvat varsin sopuisasti”, Karsio toteaa.
Suomessa perheyritysten hallituksen agendalla suuret linjaukset
Suomessa rahallisten tekijöiden merkitys on suurempi kuin muualla.
Meillä pääoman säilyttäminen asetetaan perheyrityksissä etusijalle seuraavan 10-20 vuoden aikana ja se on ykkösasia 43 prosentille suomalaista vastaajista. Tämä auttaa yrityksiä varautumaan myös mahdollisiin laskusuhdanteisiin ja turvaa toiminnan jatkumista.
Perheyritysten johtajien mukaan yrityksen hallituksen keskeisimmät tehtävät ovat kannattavuudesta huolehtiminen ja liiketoiminnan kasvu. Myös liiketoiminnan uudistamista ja uusien tuotteiden kehittämistä pidetään tärkeänä.
Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että Suomessa perheyritysten hallitukset keskittyvät muita maita useammin toiminnan suuriin linjoihin. Meillä liiketoiminnan uudistaminen nähdään hallituksen agendalla huomattavasti tärkeämpänä kuin tuotekehitys, muualla asia on juuri päinvastoin.
Suomi on perinteisesti ollut tunnettu innovaatiomaana.
”Vaikka hallitus ei itse osallistuisikaan lattiatasolla tuotekehitykseen, sen kannattaa ehdottomasti varmistaa, että siihen panostetaan riittävästi. Innovoimalla uusia tuotteita ja palveluja yritykset säilyttävät kilpailukykynsä nopeasti muuttuvassa maailmassa”, Karsio muistuttaa.
Ilmastonmuutoksella ei vielä vaikutusta liiketoimintaan
Teknologiamurros ja asiakaskäyttäytymisen muutos muokkaavat vastaajien mukaan eniten yritysten toimintaympäristöä seuraavien vuosikymmenten aikana.
Ilmastonmuutoksen merkitys nähdään kuitenkin vielä vähäisenä liiketoiminnalle. Vain 12 prosenttia vastaajista nostaa ilmastonmuutoksen eniten yritysten toimintaan vaikuttavaksi tekijäksi.
”Todennäköisesti vastaajien joukossa on paljon sellaisia yrityksiä, joiden tuotteilla tai palveluilla ei ole suurta yhteyttä ilmastonmuutokseen. Uskon, että ilmastonmuutoksen merkityksellisyys nousee kuitenkin tulevaisuudessa”, Karsio toteaa.
