Epävarmuus iski rahastosijoittajiin – tankkaavat nyt lyhyen koron rahastoja

Rahastopääomien pako kotimaisista osakerahastoista jatkui elokuussa.
riskit vaara pelko uhka talous sijoittaminen riskit vaara pelko uhka talous sijoittaminen
Lähde: Finanssiala.

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin elokuussa nettomääräisesti yhteensä 118 miljoonaa euroa uutta pääomaa, kertoo Finanssiala.

Eniten pääomia elokuussa keräsivät lyhyen koron rahasto, joihin sijoitettiin 335 miljoonaa euroa. Lyhyen koron rahastot ovat keränneet koko vuoden aikana jo lähes 1,6 miljardia euroa uutta pääomaa.

Varoja lunastettiin puolestaan eniten osakerahastoista 105 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoista 119 miljoonaa euroa. Vuoden alusta lukien osakerahastot ovat menettäneet noin neljä miljardia euroa pääomia.

Koko vuonna osakerahastot ovat menettäneet pääomia sekä korkorahastoille että vaihtoehtoisille rahastoille.

Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin globaalisti sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 35 miljoonaa euroa. Eniten pääomia menettivät kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot, yhteensä 99 miljoonaa euroa.

”Elokuussa oli hyvä hetki kotiuttaa pitkän koron rahastoista saatuja tuottoja. Korkorahastojen tuotot ovat olleet kuluvana vuonna erittäin hyviä. Tulevaisuuden epävarmuuden takia korkosijoittajan on edelleen hyvä seurata, miten pitkien ja lyhyiden korkojen erotus kehittyy”, summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.

Finanssialan mukaan epävarmuus osakemarkkinoilla vauhditti lyhyen koron rahastoihin sijoittamista. Korot ovat edelleen laskeneet maltillisesti, ja korkokäyrien kääntyminen näkyi elokuussa markkinoilla.

Yleensä pitkän juoksuajan lainalle maksetaan korkeampaa korkoa kuin lyhyen juoksuajan lainalle. Kun korkokäyrä kääntyy, lyhyen juoksuajan lainalle maksetaan korkeampaa korkoa kuin pitkän juoksuajan lainalle.

Korkokäyrien kääntyminen on historiassa ollut vahva varoitussignaali taloustilanteen kääntymisestä heikompaan suuntaan. Laskeva korkokäyrä on ennakoinut kaikki vuoden 1960 jälkeiset kuusi talouden taantumaa, kertoo Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen dosentti Hannu Kahra. Teoreettinen selitys löytyy tästä. Korkokäyrä on antanut virheellisen signaalin ainoastaan kerran.

Sijoittaja joutuu tasapainoilemaan nyt vaikeassa tilanteessa.

”Osakemarkkinoilla sijoittaja joutuu nyt tasapainoilemaan; kuinka paljon yritysten tulosennusteet näkyvät osakekurssien kehityksessä ja kuinka paljon markkinoihin vaikuttavat keskuspankkien elvytys ja kauppasodan käänteet”, arvioi Somerla.

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
Ostan Asuntoja asuntosijoittaja sijoitusasunto

Miten ylittää ensimmäisen sijoitusasunnon hankkimisen esteet?

Seuraava artikkeli

Stora Enso nostaa havutukin latvaläpimittaa – näin paljon metsänomistaja häviää