Työllisyyden kasvu pysähtyi – ”tarvitaan kovia keinoja”

Työllisyyskehitys näyttää nyt pysähtyneen. Ekonomistit kertovat, mitä Antti Rinteen hallituksen pitäisi nyt kiireellisimmin tehdä.
työllisyys työttömyysaste työllisyys työttömyysaste
Lähde: Tilastokeskus.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli elokuussa 32 000 enemmän ja työttömiä 17 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Tilastokeskus kuitenkin muistuttaa, että työttömyys ja työllisyys vaihtelevat kuukausittain varsin paljon, ja muutos edellisen kuukauden havaintoon kertoo lähinnä kausi-ilmiöstä eikä suhdannekehityksestä.

Sen sijaan trendisarjan luvut, joista on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu, ovat keskenään vertailukelpoisia, ja näin aikasarjan trendistä on helpompi havaita pitkän aikavälin kehitykseen ja suhdannevaihteluihin liittyviä ilmiöitä.

Trendiluvut eivät anna yhtä ruusuista kuvaa työllisyyskehityksestä kuin kuukauden toteumaluvut.

Työllisyysasteen trendiluku oli Tilastokeskuksen mukaan elokuussa 72,5 prosenttia, kun se kuukautta aiemmin oli 72,4 prosenttia. Työttömyysasteen trendiluku pysyi elokuussa samana edelliseen kuukauteen verrattuna, ollen 6,7 prosenttia.

Eli työllisyysasteen trendikasvu on käytännössä pysähtynyt niin työllisyysasteen kuin työttömyysasteenkin osalta.

Antti Rinteen hallitus on asettanut tavoitteekseen 75 prosentin työllisyysasteen. Tämä tavoite näyttää nyt vaikeammalta tavoittaa kuin aiemmin näytti. Varsinkin kun maailmantaloudessa on havaittavissa selviä merkkejä suhdanteiden heikentymisestä.

Mitä hallituksen pitäisi nyt sitten kiireellisimmin tehdä, jotta työllisyystavoitteeseen päästäisiin?

Yle kysyi asiaa kolmelta ekonomistilta; Pellervon taloustutkimuksen ennustepäällikkö Janne Huovarilta, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtava ekonomistilta Sami Pakariselta ja korkeastikoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestön Akavan pääekonomisti Pasi Sorjoselta.

Huovarin mukaan työllisyyden parantamiseen ei välttämättä ole nopeita ratkaisuja, koska ongelma on se, että työttömillä on vääränlaista osaamista.

”Tarvittaisiin koulutusta, mikä yleensä kestää aika pitkään. Niihin työpaikkoihin, jotka ovat avoinna, ei löydy nyt työttöminä olevista kovin hyvin työttömiä, koska työttömyys ei ole kasvanut vaan hieman noussut”, Huovari toteaa.

Lisäksi Huovarin mukaan voidaan työttömyysturvan muutoksilla pyrkiä antamaan vähän keppiä ja kannustamaan työnhakuun.

Sami Pakarisen mukaan nyt tarvitaan kovia keinoja. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus olisi hänen mukaansa keskeinen keino.

Pasi Sorjonen puolestaan suosittelee, että palkkaverotuksen kiristyksistä ja kotitalousvähennyksen leikkaamisesta voitaisiin luopua.

”Työttömyysturvaa pitäisi porrastaa, mutta kuitenkin niin että siihen tehtäisiin kannustava elementti: vaikka työttömyysturva putoaisi työttömyyden kestäessä, menetetty työttömyysturvan osuus voidaan palauttaa sitten kun työtön työllistyy”, Sorjonen tuumaa.

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
Titaanien taisto sijoittajat Nordnet sijoittaminen talous

Onko passiivinen indeksisijoittaminen luonut osakemarkkinoille vaarallisen hintakuplan? Näin vastaavat sijoittajat

Seuraava artikkeli
sijoittaminen, osakkeet, rahastot, osakesijoittaminen, rahastosijoittaminen, säästäminen, talous, etf, talouspolitiikka, markkina-analyysit, markkinat, makrotalous, salkunrakentaja,

Wärtsilä laajentaa tehostamistoimenpiteitä - aikoo irtisanoa 350 työntekijää