Digitalisaatio muuttaa työtehtäviä ja työnjakoa kaikilla toimialoilla ja muutos etenee helposti teknologian ehdoilla, kertoo Työterveyslaitoksen tiedote. Onkin havaittu, että olisi tärkeää että työntekijät pääsevät ajoissa muutokseen, jotta he voivat suunnata itse työtehtäviään ja kehittää osaamistaan uusille alueille, eikä työelämästä luisuta pois.
”Kun työllisyysastetta pusketaan ylös, lähtevät työkyvyttömyyseläkkeet ja sairauspoissaolot kasvuun, ellei osaamisen ja työkyvyn tuki ole kunnossa”, kertoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.
Työntekijöiden osaaminen, työtehtävien mielekkyys ja työssä pysyminen nousevat keskiöön. Osaamisen ennakoinnista ja johtamisesta työntekijöitä osallistavalla tavalla kehkeytyy iso haaste sekä työpaikkojen henkilöstöjohdolle että työmarkkinakentälle.
Työllisyysasteen nostaminen edellyttää työelämän muokkaamista niin, että myös osatyökykyisten mahdollisuuden osallistua otetaan huomioon. Noin puolella työikäisistä suomalaisista on jokin sairaus tai vamma, joten ei ole kyse pelkästä marginaali-ilmiöstä.
”Yrityksillä ei ole varaa jättää osatyökykyisten osaamista ja työpanosta käyttämättä”, toteaa johtaja Eva Helaskoski Työterveyslaitokselta.
”Työterveyshuollon asema on varmistettava sote-uudistuksessa, jotta se voi hoitaa tehtävänsä ja tukea työssäkäyvien työkykyä. Työelämän ulkopuolella olevien työkyvystä on myös huolehdittava.”
Yksi lisääntyvä työn tekemisen ja teettämisen tapa on digitaalisilta alustoilta tarjottava työ, joka vyöryy nyt myös perinteisille työpaikoille.
”Alustoja kannattaa käyttää määrätietoisesti myös keinoina edistää pääsyä työmarkkinoille, parantaa työelämän laatua ja lisätä organisaatioiden ja verkostojen kykyä innovointiin ja vaativaan ongelmanratkaisuun”, kertoo johtaja Päivi Husman Työterveyslaitokselta.
Lue myös: Ratkaisuja Suomen rekrypulaan: ”Yritykset, jotka kertovat itsestään saavat parhaan työntekijät”.
