Suurin osa suomalaisyrityksistä ei tiedä, millä energialähteellä niiden Aasian maissa tapahtuva tuotanto toimii.
Finnwatchin kyselytuktimukseen vastanneista yrityksista vain harva tietää, millä energialähteellä niiden riskimaissa tehdyt tuotteet on valmistettu. Ne jotka tietävät, vahvistavat, että tuotanto pyörii pääosin fossiilisella energialla.
Riskimaihin lasketaan maat kuten Kiina tai Intia, joiden energiankulutusta on kritisoitu suuresti ilmanstonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Suuri osa globaaleista kasvihuonepäästöistä syntyy juuri fossiilista energiaa hyödyntävissä Aasian suurissa tuotantomaissa.
”Tuontituotteisiin sisältyy valtava hiilijalanjälki. Tutkimusten mukaan Suomen kulutusperäiset päästöt ovat yli 30 prosenttia suuremmat kuin Suomen alueperäiset eli viralliset kasvihuonekaasupäästöt”, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér kertoo Finnwatchin tiedotteessa.
Suomeen tuodaan vuosittain erilaisia tuotteita Kiinasta ja Intiasta yli viidellä miljardilla eurolla.
Finér kuvaa tuloksia yllättäviksi, sillä kyselyyn vastanneet yritykset tunnetaan yritysvastuun edelläkävijöinä. Alihankintaketjussa yritykset kuitenkin laiminlyövät vastuunsa hiilijalanjälkensä minimoimiseksi.
Finnwatch muistuttaa kyselyllään kuluttajien vastuusta
”Suomessa monet syyttävät Kiinaa ja muita Aasian maita kivihiilen poltosta ja ilmastokriisin kiihdyttämisestä. Nyt on aika huomata, että suomalaiset yritykset ja oma kulutuksemme ruokkivat fossiilisen energian kulutusta tuotantomaissa”, Finér jatkaa.
Myös vastuullisesta sijoittamisesta kiinnostuneiden on syytä huomioida kyselytutkimuksen tulokset.
Alihankinnassa käytettyjen tuotantoprosesseiden fossiilisen polttoaineen käyttö ei välttämättä näy erilaisissa vastuullisuusratingeissä tai ESG-pisteissä. Yrityksiä onkin hyvä tarkastella kokonaisvaltaisesti.
Vastuullinen sijoittaminen perustuu usein sijoittajan omaan arvomaailmaan. Jos fossiiliset polttoaineet eivät tähän sovi, on alihankintaketjut hyvä pitää mielessä.
Finnwatch on suomalaisen yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö. Finnwatchin taustalla vaikuttaa 11 kehitys-, ympäristö-, ay- ja kuluttajajärjestöä.
Lähteet: Helsingin Sanomat, Finnwatch
