Valtiovarainministeriön tuoreen taloudellisen katsauksen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja hidastuu yhteen prosentin tuntumaan lähivuosina. Toimintaympäristön epävarmuus heijastuu suomalaisten yritysten ja kuluttajien odotuksiin.
Ministeriön mukaan vientikysynnän kasvu hidastuu voimakkaasti vuonna 2019 ennen kaikkea Euroopan heikentyneiden näkymien takia. Keskeisten talouksien väliset kauppajännitteet heijastuvat maailmankauppaan ja vaikuttavat välillisesti myös Suomen vientiin, ministeriössä arvioidaan.
Koska talouskasvu hidastuu, työllisyys ei juuri kohene. Työllisyysaste nousee 73,1 prosenttiin vasta vuonna 2023.
”Ennusteen mukaan talouden kasvu hiipuu alle 1 prosenttiin. Se ei riitä hyvinvointivaltion tarpeisiin! Siksi toimien, joilla haetaan kestävää kilpailukykyä sekä korkeampaa työllisyyttä ja tuottavuutta, pitää olla korkealla talouspolitiikan agendalla”, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.
Julkinen #talous velkaantuu ja tukee talouden kysyntää lähivuosina. #finanssipolitiikka elvyttävä viritys voi hyvinkin osoittautua tarkoituksenmukaiseksi, jos ennustettua hitaamman kasvun #riski toteutuu ja talous sukeltaa taantumaan. @VMuutiset pic.twitter.com/j0gIcDORW3
— Mikko Spolander (@MikkoSpolander) October 7, 2019
Hidastuva talouskasvu tuo entistäkin vaikeampia haasteita hyvinvointivaltion ja julkisen talouden rahoittamiseen.
VM:n mukaan julkisen talouden menot ovat pysyneet tuloja suurempina koko korkeasuhdanteen ajan. Ministeriön mukaan julkisessa taloudessa on rakenteellinen alijäämä, joka ennusteen mukaan kasvaa lähivuosina.
Myös Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyy 2020-luvun alkuvuosina uudelleen kasvuun.
Julkista taloutta heikentävät vaimenevan talouskasvun lisäksi väestön ikääntymisestä johtuva menojen kasvu sekä hallitusohjelman mukaiset menolisäykset. Väestön ikääntyminen kasvattaa vuosittain julkisia eläke-, terveydenhoito- ja hoivamenoja siitäkin huolimatta, ettei uusia menoja kasvattavia päätöksiä ei tehtäisi.
Rinteen hallitus on päättänyt julkiseen talouteen pysyvästi vaikuttavista menolisäyksistä, veronkiristyksistä ja uudelleenkohdennuksista. Nämä menolisäykset astuvat voimaan tuloja lisääviä veronkiristyksiä etupainoisemmin, ja VM:n mukaan ne heikentävät julkista taloutta noin 400 miljoonalla eurolla vuoden 2023 tasolla.
Lisäksi hallituksen päättämät kertaluonteiset menolisäykset, jotka koostuvat etupäässä hallituksen tulevaisuusinvestoinneista, kasvattavat julkisen talouden alijäämää vuosina 2020−2022.
Jos hallituksen kaavailemat kertaluonteiset menolisäykset toimeenpannaan täysimääräisesti, julkisen talouden alijäämästä voi muodostua vielä nyt ennustettua suurempi vuosina 2021−2022.
Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Viren kommentoi hallituksen tulevaisuusinvestointeja Twitterissä.
” Hallitus investoi tulevaisuuteen – velkaantumalla. Voidaanko enää edes kuvitella tilannetta tulevaisuudessa, jossa valtion talous olisi tasapainossa?”, Viren kysyy.
Hallitus investoi tulevaisuuteen – velkaantumalla. Voidaanko enää edes kuvitella tilannetta tulevaisuudessa, jossa valtion talous olisi tasapainossa? https://t.co/8hiCBzHS0G
— Matti Viren (@viren_matti) October 7, 2019
Katso VM:n taloudellisen katsauksen esittelymateriaali tästä.
