Makrotalous

Suomi ei yltänyt maiden kilpailukykyvertailussa kärkikymmenikköön – kärjessä tutut maat

WEF kilpailukyky maavertailu talous

Suomi on sijalla 11. World Eco­no­mic Forumin tämän vuoden 141 maan kilpailukykyvertailussa.

Sekä Suomen sijoitus että maan kilpailukyvyn kokonaispisteet ovat samat kuin viime vuonna.

World Economic Forumin (WEF) vertailun kärjestä on tuttuja maita kilpailukykyvertailuista: Singapore ja Yhdysvallat. Yhdysvallat putosi kärkisijalta ja Hongkong nousi neljä sijaa pronssille. Kuluvan vuoden kesällä alkanut poliittinen epävakaus Hongkongissa ei ole ehtinyt vaikuttaa näihin tuloksiin.

WEF painottaa vertailussaan pidemmän aikavälin kilpailukyvyn rakenteellisia tekijöitä.

Alankomaat nousi kaksi sijaa, neljänneksi. Sen saamat pisteet pysyivät samoina kuin viime vuonna. Sijoitusnousu johtui Sveitsin ja Japanin pistemenetyksistä.

Kärkikamppailun suurin häviäjä oli tänä vuonna Saksa, joka putosi neljä sijaa ja päätyi seitsemänneksi. Saksa ja Yhdysvallat putosivat sekä sijoituksessaan että saamissaan pisteissä. Yhdysvaltojen pistemenetys oli koko maajoukon toiseksi suurin, tasan kaksi pistettä. Vain Kongon demokraattinen tasavalta menetti enemmän; 2,1 pistettä.

Ruotsi ja Tanska Suomen edellä

Ruotsi nousi yhden sijan, kahdeksanneksi, vaikka sen pisteet hieman alenivatkin. Tanska on Suomen edellä kymmenentenä. Taiwan nousi tasapisteisiin Suomen kanssa.

Viimevuotiseen verrattuna sijoitustaan paransivat eniten Azerbaidžan (nyt 58., +11 sijaa) ja Vietnam (nyt 67., +10 sijaa). Eniten asemaansa menettivät Intia (nyt 68., –10 sijaa) ja Iran (nyt 99., –10 sijaa).

Kaikkiaan 141 maasta 94 maan pisteet paranivat, 37:n heikkenivät ja 8:n olivat muuttumattomia. Lisäksi nyt oli kaksi uutta maata. Heikommissa maissa oli enemmän nousua ja vahvemmissa laskua. Globaalissa kilpailukyvyssä tapahtui siten konvergoitumista.

Lyhyen aikavälin kustannuskilpailukyvyn kanssa enemmän korreloivassa – mutta silti rakenteellista kilpailukykyä mittaavassa – IMD:n 28.5. julkaistussa indeksissä Suomi oli sijalla 15.

WEF:n vertailussa kilpailukyky tulkitaan instituutioiksi, menettelytavoiksi ja muiksi tuottavuutta ajaviksi tekijöiksi. Indeksissä on neljä asiakokonaisuutta: toimintaympäristö, inhimillinen pääoma, markkinat ja innovaatioekosysteemi.

Indeksiin vaikuttaa myös ”pehmeä” osa, yritysjohtajille suunnattu kysely, jonka paino on noin 30 prosenttia. ”Kovan” tilastodatan paino on siten 70 prosenttia.

Suomi kärjessä vakaudessa ja instituutioissa

Etlan tutkija Ville Kaitila kertoo, että Suomi on koko kyselyn kärjessä kahdessa pilarissa: makrotaloudellisessa vakaudessa ja instituutioissa. Jälkimmäisessä Suomi nousi tänä vuonna yhden sijan.

Makrotaloudellisessa vakaudessa on vain kaksi muuttujaa: inflaatio ja velkadynamiikka, ja molemmissa Suomi on ehkä hieman yllättäen kärjessä. Kärki on Kaitilan mukaan kuitenkin tasainen, sillä inflaation osalta ykköspaikalla on 88 maata ja velassa 34 maata.

Instituutioiden osalta Suomen vahvuuksia ovat turvallisuus, vallan tasapainotus (esim. oikeusistuinten riippumattomuus ja lehdistönvapaus), julkisen sektorin tehokkuus ja omistusoikeudet, Kaitila toteaa.

Lisäksi Suomen vahvuus kokonaisindeksissä on odotetusti osaaminen, jossa Suomi on eri muuttujissa tasavahvalla suorituksella toisena Sveitsin jälkeen.

Kaitilan mukaan markkinoiden osa-alueessa erityisesti niiden koko verottaa Suomen pisteitä. Näitä mittaa ostovoimakorjattu bruttokansantuote sekä kokonaistuonnin suhde bkt:hen.

“On epäselvää, tulisiko bkt:n suuruuden olla mukana selittämässä kilpailukykyä. Bkt:n paikkaa kuitenkin puolustaa se, että iso bkt toimii vetovoimatekijänä ulkomaankaupassa ja suorissa sijoituksissa”, Kaitila toteaa.

Infrastruktuurissa Suomi tulee kokonaisuutena ottaen vasta 22. sijalle. Kaitilan mukaan Suomen heikkoudet liittyvät kuljetusinfraan.

“Syynä on pitkälti Suomen syrjäinen sijainti ja alhainen väestöntiheys. Hyödykemarkkinoiden osalta Suomen sijoitusta heikentää ennen kaikkea ulkomaankaupan tariffien monimutkaisuus. Nämä päätetään kuitenkin EU-tasolla, joten Suomi ei pysty niihin suoraan vaikuttamaan “, Kaitila toteaa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


Outbound linkkien seuranta

Copyright © 2019 Salkkumedia Oy

Ylös