Helsingin yliopiston professori Anu Kantolan ja akatemiatutkija Hanna Kuuselan tuore tutkimus avaa harvinaisen näkymän Suomen rikkaimman promillen ajatuksenjuoksuun. Poliittista jännitystä herättänyt tutkimus on ainutlaatuinen, sillä vastaavaa tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty Suomessa.
Neljän vuoden aikaiseen selvitykseen vastasi 90 varakasta suomalaista. Tutkijoita kiinnostivat erityisesti Suomen suurituloisimman promillen yhteiskunnalliset ajatukset.
”Mä en halua mun verorahojani käytettäväksi semmoisiin ihmisiin, jotka eivät edes halua tehdä osaansa tähän pakettiin”, tutkimukseen osallistunut varakas kommentoi.
Helsingin Sanomien erikoisartikkelissa tehtiin perinpohjainen katsaus tutkimukseen, joka aiheutti kiivasta keskustelua jo ennen kuin tutkimuksen pohjalta kirjoitettu kirja Huipputuloiset – Suomen rikkain promille julkaistiin syyskuussa.
– Kylmäävää luettavaa, kommentoi opetusministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson Twitterissä.
Tutkijat yllättyivät itsekin kuinka suorasanaisia monet haastateltavat olivat
Aineistosta paljastui yllättävänkin kovia arvoja ja suorasukaisuutta. Lienee siksi, että varakkaat saivat kertoa kerrankin mielipiteensä nimettömänä ilman pehmentelyjä.
”Sosiaalietuuksia ajaisin voimakkaasti alas. Se on vaan näin. Varsinkin alussa se on aika tylyä ja kovaa, mutta kun ihmiset alkavat tehdä töitä, niin siitä se lähtisi sitten”, yksi vastaajista kommentoi.
– Yllätyin itsekin, kuinka suorasanaisia monet haastateltavat olivat kertoessaan näkemyksiään ja etenkin puhuessaan muista ihmisistä. Ikään kuin jotkin olettamani häveliäisyyden rajat olisivat aina välillä kadonneet, Kuusela kertoo HS:lle.
Kuuselan mukaan puhetavat ja tyylit vaihtelivat haastateltavien välillä paljonkin, mutta kovat arvot, pessimismi ja toisten syyttely toistuivat läpi aineiston. Haastateltavat suhtautuivat positiivisesti omaan tekemiseensä, mutta yhteiskunnallisista asioista keskusteltaessa puheista välittyi pessimismi.
Varakkailla oli teräviä näkemyksiä esimerkiksi yhteiskunnasta, verotuksesta ja pienituloisista.
– Kun katse siirtyi laajempaan yhteiskuntaan, linssi synkkeni usein aika lailla. Onko meillä yhteiskunnallinen eliitti, joka näkee yhteiskunnan aika synkillä väreillä? Kantola kysyy Taloussanomissa.
Kantola ja Kuusela haastattelivat yhteensä 90 vuosina 2007–2016 eniten ansainnutta suomalaista perijää, ammattijohtajaa ja yrittäjää. Tutkimuksen mukaan Suomessa vaurastutaan pääasiallisesti kolmella eri tavalla: perimällä, yrittämällä tai nousemalla huippupalkatuksi johtajaksi.
Vajaat 5 000 tulonsaajaa muodostavat Suomen hyvätuloisimman promillen. Huipputuloisilla on arvioiden mukaan mennyt kuluneiden vuosikymmenten aikana paremmin kuin koskaan aiemmin. Vauraimman promillen verot tuottivat vuonna 2016 valtiolle HS:n mukaan rahaa yhteensä 1,1 miljardia euroa.
Varakkaiden ja muiden suomalaisten välille aukeamassa kuilu?
Yksi tutkimuksesta herännyt havainto oli, että rikkaat olisivat irtoamassa yhteiskunnasta. Pääomatuloillaan elävien huipputuloisten ryhmien ja muiden suomalaisten välille näyttäisikin tutkimuksen havaintojen perusteella aukeavan kuilu.
”Monesti on tullut leikillään sanottua, että… voi kun voisikin irtaantua tästä yhteiskunnasta ja elää sillä tavalla omillaan”, yksi tutkimukseen vastanneista kertoo.
Tämä sekä pohjoismaisen hyvinvointimallin rapautuminen huolestutti tutkijoita.
– Suomi tarvitsee rikkaitaan. He ovat talouden päättäjiä ja olisi tärkeää, että tämä maa olisi sellainen, että hekin olisivat tätä kehittämässä, Kantola kertoo Sannikka&Ukkola -ohjelmassa.
Huipputuloiset ovat yhteiskunnassa tärkeä ryhmä, jolla on taloudellista valtaa. He tekevät päätöksiä siitä, minne rahavirrat suunnattaan ja missä yrityksiä pyöritetään, raportoi HS.
– Monet huipputuloiset haluavat eroon pohjoismaisen mallin peruspiirteistä, kaikille yhtäläisistä palveluista ja oikeuksista, jotka ovat mahdollistaneet sosiaalisen liikkuvuuden, Hanna Kuusela kommentoi.
Andersson vastaa tähän huomauttamalla, että pohjoismainen hyvinvointivaltio on rakennettu universalismin ympärille.
– Se turvaa kaikkien laadukkaat julkiset palvelut ja turvallisen, toimivan yhteiskunnan. Hyötyjinä ovat yhtä lailla rikkaat kuin köyhät, Andersson tviittasi.
Tutkimus on saanut osakseen kritiikkiä ja siinä käytettyjä metodeja on kyseenalaistettu. Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa taas hämmästeli, miten ”nuo 90 edustavat mielipiteineen koko ryhmää”.
