
Nokian vuoden 2019 kolmannen neljänneksen liikevaihto oli 5,7 miljardia euroa, kun se oli 5,5 miljardia euroa vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä.
Ilman valuuttakurssimuutosten vaikutusta liikevaihto kasvoi yhdellä prosentilla. Vakaaseen liikevaihtoon vaikuttivat parantunut toimialan kysyntä ja kokonaisvaltaisen tuote- ja palveluvalikoiman kilpailukyky, ja kasvua oli neljällä kuudesta maantieteellisestä alueesta ja kaikissa asiakasryhmissä.
Yhtiön ei-ifrs-liikevoitto oli 478 miljoonaa euroa. Tulos oli hieman odotuksia parempi, sillä analyytikot odottivat keskimäärin 432 miljoonan euron ei-ifrs-liikevoittoa. Vertailukaudella luku oli 487 miljoonaa euroa. Osakekohtainen ei-ifrs-tulos oli 0,05 euroa ja oli ennusteiden mukainen, kun vuotta aiemmin se oli 0,06 euroa.
Liikevoiton lasku vertailukauteen nähden johtui Nokian mukaan ensisijaisesti Networks-segmentin alhaisemmasta bruttokatteesta ja nettovaikutukseltaan negatiivisesta rahoitustuottojen ja kulujen vaihtelusta. Tätä osittain tasoitti Nokia Software -segmentin korkeampi bruttokate ja Nokian kustannussäästöohjelman etenemisen jatkuminen, minkä seurauksena toimintakulut laskivat Networks-, Nokia Software- ja Nokia Technologies segmenteissä.
Raju tulosvaroitus
Pettymyksen aiheutti kuitenkin lähiajan näkymien tulosvaroitus.
Nokia laski rajusti koko vuoden 2019 ei-ifrs-liikevoittoprosentin ohjeistustaan 8,5 prosenttiin (+/- 1 prosenttiyksikköä), kun ohjeistus oli aiemmin 9-12 prosenttia. Ensi vuoden ohjeistus heikkeni 12-16 prosentista 9,5 prosenttiin 1,5 prosenttiyksikön liikkumavaralla.
Toimitusjohtaja Rajeev Surin mukaan Nokian kolmas neljännes oli vakaa ja vapaa kassavirta oli positiivinen. Myynti kasvoi laajasti, liikevoittoprosentti oli vakaa, tulos oli vahva Nokia Enterprise -liiketoiminnassa, Nokia Software -segmentissä ja IP Routing -liiketoiminnassa ja yhtiö edistyi hyvin vuoden 2019 kustannusvähennystavoitteiden saavuttamisessa, Surin totesi.
Nokia odottaa Surin mukaan vahvaa viimeistä neljännestä, jossa liikevoittoprosentti on vahva ja nettokassa kasvaa noin 1,2 miljardilla eurolla.
Samaan aikaan kuitenkin osa Nokian aiemmin kertomista 5G:n alkuvaiheeseen liittyvistä riskeistä on nyt toteutumassa.
”Erityisesti kolmannen neljänneksen bruttokateprosenttiimme vaikuttivat myynnin tuotejakauma, ensimmäisen sukupolven 5G-tuotteisiimme liittyvä korkea kustannustaso, kannattavuushaasteet Kiinassa, hintapaineet ensimmäisissä 5G-sopimuksissa ja julkistettuun operaattoreiden fuusioon liittyvä epävarmuus Pohjois-Amerikassa”, Suri toteaa.
Nokia odottaa pystyvämme ratkaisemaan näitä ongelmia enenevissä määrin seuraavan vuoden aikana. Tämä edellyttää Surin mukaan lisäinvestointeja 5G:hen tuotteiden kehityssuunnitelmien nopeuttamiseksi, tuotekustannusten alentamiseksi ja sisäisten prosessien digitalisointiin yleisen tuottavuuden parantamiseksi.
”Jatkamme myös investointeja yritys- ja ohjelmistoliiketoimintoihin, jotka kehittyvät nopeasti ja suoriutuvat hyvin. Näiden investointien ja toteutumassa olevien riskien vuoksi muutamme tavoitteitamme koko vuodelle 2019 ja 2020 ja odotamme elpymisen johtavan parempaan taloudelliseen suoritukseen vuonna 2021 verrattuna vuoteen 2020.”
Surin mukaan Nokia keskittyy yhä johtajuuteen huipputehokkaissa kokonaisvaltaisissa verkoissa viestintäpalvelujen tarjoajien kanssa, vahvaan kasvuun yritysasiakasliiketoiminnassa, ohjelmistoliiketoimintamme vahvistamiseen ja lisensoinnin monipuolistamiseen esineiden internetissä ja kuluttajaelektroniikassa.
Osingot toistaiseksi jäihin
Nokia hallitus on päättänyt 24.10., ettei tilikauden 2018 osinkojen kolmatta ja neljättä neljännesvuosittaista erää makseta.
Hallitus perustelee päätöstään seuraavasti. Näin voidaan taata Nokian kyky lisätä 5G-investointeja, jatkaa investointeja kasvaville yritysliiketoiminnan ja ohjelmistojen strategisille painopistealueille ja vahvistaa Nokian kassa-asemaa.
Osinkopäätös on hallituksen mukaan linjassa Nokian osinkokäytännön kanssa, jonka mukaan osinkopäätökset tehdään Nokian kassa-asema ja odotettavissa oleva kassavirta huomioiden.
Pitkällä tähtäimellä Nokian tavoitteena on edelleen maksaa tulosperusteista osinkoa. Hallitus pyytää osinkovaltuutusta seuraavassa yhtiökokouksessa ja jatkaa osingonjaon arviointia neljännesvuosittain. Hallitus odottaa osingonjaon jatkuvan, kun Nokian nettokassa-asema paranee noin kahteen miljardiin euroon.