Korkeakouluopiskelijat ovat yhä innokkaampia aloittamaan yritystoimintaa.
33 prosenttia yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoista ilmoittaa olevansa halukas toimimaan yrittäjänä valmistuttuaan, selviää Suomen Yrittäjien julkaisemasta Opiskelijasta yrittäjäksi 2019 -tutkimuksesta.
– Korkeakouluopiskelijoiden suhde yrittäjyyteen on ilahduttavan vahva. Tämä on suuri mahdollisuus, jota ei ole varaa hukata, kertoo Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä.
Tärkeimmät syyt yrittäjyyshalukkuudelle ovat mahdollisuus toteuttaa itseään sekä päättää itsenäisesti työstä.
– Väestön vanhenemisen ja teknologisen murroksen ravistelema Suomi tarvitsee uusia osaavia yrittäjiä luomaan työtä ja uudistamaan yrityskenttää, Mikkilä tuo esiin.
Eniten yrittäjähalukkuutta on maa, metsätalous ja tekniikan aloilla sekä hallinnon, kaupan ja oikeustieteiden alalla opiskelevissa. Miehet osoittavat enemmän yrittäjyyshalukkuutta kuin naiset.
Nuorten asenteet yrittäjyyttä kohtaan muuttuneet myönteisimmiksi
Yhä useampi suomalainen hankkii leipänsä pää- tai sivutoimisena yrittäjänä. Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan 286 934 yritystä. Uusia yrityksiä perustetaan kasvavissa määrin erityisesti isoihin kaupunkeihin; pääkaupunkiseudulle, Tampereelle ja Turkuun.
Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen kuvailee tilannetta Aamulehdessä kasautumisena. Kun yritykset, ihmiset, palvelut ja työvoima ovat lähellä toisiaan, yrittämisen riski pienenee.
– Kaupungistuminen lisää tuottavuutta ja asiakaspotentiaalia, etäisyyskustannukset vähenevät. Se houkuttelee uusia yrityksiä, Kuismanen kuvailee.
Vaikka itsensä työllistävien yksinyrittäjien määrä on vahvassa nousussa, työnantajayritysten määrä on laskussa. Yrittäjyyttä tulisikin edistää – erityisesti nuorten osalta. Nuorten asenteet yrittäjyyttä kohtaan on muuttuneet myönteisemmäksi, ja joka viides nuori pitää yrittäjyyttä mahdollisena uravaihtoehtona.
Opiskelijasta yrittäjäksi -tutkimukseen vastanneista 57 prosenttia nuorista pitää yrittäjyyttä hyvänä keinona edistää yhteiskunnallisesti tärkeitä asioita. Noin puolet yrittäjäksi haluavista opiskelijoista suuntaisi ensisijaisesti työnantajiksi.
– Opiskelijoissa on paljon luovuutta ja osaamista, joiden valjastamiseen yrittäjyys tarjoaa erinomaisen tavan jo opintojen aikana. Se, että nykyistä useampi opiskelija ei kuitenkaan tartu tähän tilaisuuteen, on pohdinnan paikka niin korkeakouluille kuin muille yrittäjyyden edistäjille, kommentoi Suomen Yrittäjien opiskelijatoiminnasta vastaava verkostokoordinaattori Heiju Simola.
Korkeakoulujen yrittäjyysopetuksessa parannettavaa
Työelämä on muuttumassa kulttuuriksi, jossa yrittäjyystaidot tulevat tarpeen. Suomalaisissa korkeakoulussa yrittäjyyteen liittyvät opinnot ja toimintatavat ovat yleistyneet 2000-luvulla, mutta yritysopintojen määrä ja laatu vaihtelevat koulujen välillä. Ei ole itsestään selvää, että opiskelijan opetussuunnitelma sisältää yrittäjyysopintoja.
– Yrittäjyysopetus ja yrittäjyyttä tukevat yhteisölliset rakenteet ovat korkeakouluille selvä kehittämisen kohde. Ammattikorkeakoulujen ja erityisesti yliopistojen on tarjottava opiskelijoilleen nykyistä paremmat olosuhteet kehittää yrittäjäosaamista ja koeponnistaa yritysideoita, muistuttaa Joonas Mikkilä.
Suomen Yrittäjien teettämän tutkimuksen mukaan ainoastaan 14 prosenttia opiskelijoista kokee, että korkeakouluopinnot antavat hyvät valmiudet toimia yrittäjänä.
– Tulevaisuuden työ nähdään yrittäjämäisenä, ja siinä korostuvat luovuus, uteliaisuus, vastuullisuus ja riskinottokyky. Näitä työelämätaitoja tulisi harjoitella jo opintojen aikana. Tulisi tehdä yhteistyötä yrittäjien kanssa ja saada sitä kautta kokemusta yrittäjyydestä, kirjoittaa Metropolia Ammattikorkeakoulun toimintaterapian lehtori Ulla Vehkaperä koulun verkkosivuilla.
Avoimen innovaatiotoiminnan avulla rakennetaan uusia palvelupolkuja
Vehkaperän mukaan yrittäjyyden edistäminen on korkeakoulujen velvoite. Viime vuosina onkin tehty useita koulutuspoliittisia linjauksia, arviointeja että selvityksiä yrittäjyyskasvatuksen edistämiseksi.
On alettu puhua yhä enemmän yrittäjyyden ekosysteemistä, avoimesta yhteistyöstä sekä erilaisten avointen innovaatioalustojen kehittämisestä. Korkeakoulu voi toimia alustan omistajana, joka koordinoi ja fasilitoi toimintaa niin, että koko yhteisön ja ympäristön resurssit hyödynnetään.
Esimerkiksi opintojen aikana perustettavien opiskelijoiden omien yritysten neuvontaan ja ohjaukseen liittyen yhteistyö kaupunkien elinkeinoelämän ja yritystoiminnan asiantuntijoiden sekä yrittäjyysjärjestöjen kanssa mahdollistaa opiskelijan siirtymisen sujuvasti opiskelijasta yrittäjäksi, kuvailee Vehkaperä.
Lue myös: ”Nuoret haluavat kontrollin itselleen ja ottaa omaa talouttaan haltuun.”
