Jos yhtiön markkina-arvosta katoaa päivässä neljännes, sille on jokin hyvä syy.
Torstaina 24.10.2019 tuli kuluneeksi päivälleen 90 vuotta vuoden 1929 ”Mustasta torstaista”, jolloin New Yorkin pörssi romahti historiallisella tavalla ja globaali talous syöksyi Suureen lamaan.
Samana torstaina Helsingin pörssissä koettiin myös kansankapitalismin musta torstai. Suomalaisten sijoittajien suosiossa olevat Nokia ja Nordea julkistivat osavuosikatsauksensa. Nordea päätti leikata osinkoaan ja Nokia päätti jättää osinkonsa kokonaan maksamatta. Huolimatta molempien yhtiöiden heikoista tuloksista Nordean osakekurssi selvisi tuloksesta kuivin jaloin, mutta Nokia päätyi yli 23 prosentin syöksyyn.
Perjantaina sijoittajat saivat jatkoa Nokian syöksystä osakkeen päätyttyä vielä 4,5 prosentin laskuun. Jatkoa surullisiin tuloksiin sijoittajat saivat Wärtsilästä, jonka heikkoja odotuksiakin heikommat tulokset saivat osakkeen 13 prosentin laskuun.
On luonnollista, että tällaisten romahduksien jälkeen moni alkaa pohtimaan sitä, että onko yhtiön osake nyt halpa. Jos yhtiön markkina-arvosta katoaa päivässä neljännes, sille kuitenkin yleensä on jokin hyvä syy. Yleensä tämä syy on se, että sijoittajan ottama riski ei ole enää hintansa arvoinen.
Vaikka Nokian kurssi laskikin kahdessa päivässä lähes 30 prosenttia ja Wärtsilän markkina-arvosta on kadonnut kolmannes kuluvan vuoden aikana, ei voi sanoa että yhtiöt olisivat nyt halpoja. Yhtiöillä menee yksinkertaisesti huonosti ja tämän vuoksi näitä yhtiöitä ei moni halua omistaa ja yhtiöiden markkina-arvo laskee. Nokian tapauksessa osake romahti kannattavuuspaineista Kiinassa sekä 5g-tuotteisiin liittyvästä korkeasta kustannustasosta, mitkä molemmat vaikuttavat erittäin olennaisesti Nokian liiketoimintaan.
Pikavoittoja tuskin on tarjolla. Wärtsilän kurssi romahti syyskuun tulosvaroituksen jälkeen lähes 13 prosenttia. Tuolloinkin moni ajatteli yhtiön olevan alennuksessa ja tankkasi osaketta. Tuon tulosvaroituksen jälkeen osake on laskenut 8 prosenttia lisää. Samalla yhtiön tavoitehintoja on laskettu keskimäärin 11 euron tuntumaan kun yhtiön tilauskanta on kutistunut vaikeassa markkinatilanteessa.
Helmikuussa 2018 Rovio antoi negatiivisen tulosvaroituksen, mikä syöksi Rovion osakkeen lähes 49 prosentin laskuun. Jos olisit tankannut Rovion osakkeita laskun jälkeen, Rovio-sijoituksesi olisivat tällä hetkellä silti tappiolla 9 prosenttia. Yhtiön kasvutarina näytti pysähtyvän ja ilman olennaisia muutoksia yhtiön liiketoiminnassa paluuta vuoden 2018 markkina-arvoon tuskin on.
Kun näemme suuria alennusprosentteja, aivomme huijaavat meitä tekemään irrationaalisia ostopäätöksiä vain siksi että jokin on nyt olennaisesti halvempaa kuin ennen. Pelkäämme myös ettei alennus olisi pysyvä ja päädymme painamaan ostonappia ajattelematta syytä alennukselle.
Täytyy muistaa, että pörssi ei ole tavaratalo missä alennusmyynneistä olisi saatavilla laatua hyvällä hinnalla. Jos olisi, niin vaatteet myytäisiin alennuksella siksi että ne ovat menneet jo pois muodista. Trendikkäät ihmiset eivät tällaisia halua omistaa, eivätkä viisaat sijoittajat halua omistaa vastaavanlaisia yhtiöitä pohtimatta alennuksen perimmäisiä syitä.
