Pitkäjänteisellä Netflix-sijoittajalla on edessään vähintäänkin mielenkiintoinen vuosi.
Keskiviikkona pörssipäivän jälkeen tuloksensa julkistanut suoratoiston jättiläinen Netflix yllätti analyytikot positiivisesti 1,47 dollarin osakekohtaisella tuloksella.
Suoratoistopalvelu jäi toisella neljänneksellä jälkeen tilaajamäärien kasvussa. Liikevaihto nousi analyytikoiden odotusten mukaisesti 31 prosenttia viime vuodesta 5,24 miljardiin dollariin.
Netflix kertoi maksavien asiakkaiden määrän nousseen kolmannella vuosineljänneksellä lähes 6,8 miljoonalla, kun vuosi sitten uusia tilaajia oli 6,1 miljoonaa. Kasvu oli odotettu, sillä yhtiö oli odottanut 7,0 miljoonaa uutta asiakasta ja analyytikot odottivat 6,7 miljoonaa uutta asiakasta.
Palvelun kansainvälisten käyttäjämäärien analyytikot odottivat kasvaneen 6,05 miljoonalla, mutta käyttäjämäärät kasvoivatkin kolmannella kvartaalilla 6,26 miljoonaan uuteen käyttäjään Yhdysvaltain ulkopuolelta.
Yhdysvalloissa käyttäjämäärien kasvu jäi kuitenkin odotuksista, sillä noin 0,5 miljoonaa uutta käyttäjää oli merkittävästi vähemmän kuin analyytikoiden odottama 0,8 miljoonaa uutta kävijää.
Netflixin aiempi toisen vuosineljänneksen tulos sai sijoittajat huolestumaan kasvun jatkumisesta. Nyt osa sijoittajista miettii, pitäisikö viimeisimmän osavuotiskatsauksen tuoma noste hyödyntää ja paeta kiristyvän kilpailun tieltä myymällä osakkeet. Netflixin osakkeesta, kun saa edelleen ihan hyvän hinnan.
Tässä seitsemän pitkäjänteisen kasvusijoittajan syytä olla myymättä Netflixin osakeitaan vielä tässä vaiheessa.
1) Jos korttia ei katso loppuun, ei tulostakaan tule
Lähdetään liikkeelle siitä miksi kukaan ylipäätään pitäisi Netflixin osaketta salkussaan. Osakesijoittajan suurin osa säästöistä pitäisi olla hajautetussa muodossa, ja Netflixin kaltainen kasvuosake on lähinnä mielenkiintoinen mauste. Miksi myydä ja lopettaa seuraaminen juuri silloin, kun edessä ovat äärimmäisen mielenkiintoiset ajat?
Toiset pitävät Netflixin kaltaisia osakkeita salkussaan tavoitellessaan suuria onnistumisia ja merkittäviä tuottoja. Jos tavoittelee ”Jos olisit sijoittanut 100 euroa Amazoniin sen perustamiseen aikoihin, olisi sinulla nyt 50 000 euroa”-tyyppistä voittoa, tulee osaketta olla valmis pitämään salkussaan pitkän aikaa.
Vaikka Amazonin tai Netflixin potentiaalin olisikin pystynyt ennakoimaan ja ostanut osakkeita jo listautumisen aikoihin, on useita syitä sille miksi sijoitusten todellinen tuotto ei olisi ollut niin massiivinen kuin mitä pelkästä kurssigraafista voisi päätellä.
Avaimena sille, että ison yksittäisen onnistumisen saisi edes osittain maaliin on, ettei osaketta lähde myymään, heti kun joku spekuloi kasvun tyrehtyneen.
Kvartaalitalouden hehkuttaminen asettaa pitkäjänteisyydelle omat haasteensa.
Kun katsoo Netflixin pitkän aikavälin liikevaihdon kasvua, nähdään, että kasvu on ollut yllättävän tasaista ja jopa kiihtyvää. Vuoden 2012 syyskuusta vuoden 2015 syyskuuhun Netflixin liikevaihto kasvoi 24 prosentin vuosivauhtia, kun vuosikasvu vastaavana aikana vuodesta 2016-2019 on ollut 32 prosenttia.
Lyhyellä aikajänteellä kasvu vaikuttaa kuitenkin kaikkea muuta, kun tasaiselta, ja kun kasvua tarkistelee kvartaalitalouden kautta, saadaan sijoittajia säikyttäviä otsikoita.
Mikään kasvu ei jatku ikuisesti, mutta toisaalta kunnon kasvuun ei ole ylipäätään mahdollista päästä kiinni, jos reagoi myyntinappulaa painamalla jokaiseen klikkiotsikoituun uutiseen kasvun tyrehtymisestä.
2) Arvostuskertoimien antama myyntisignaali voi olla väärä
Kasvuosakkeeseen sijoittaminen ei kaikille sovi. Kasvusijoittaminen voi olla pelottavaa, koska kasvu voi oikeasti tyrehtyä. Lisäksi kasvuyrityksen arvostuskertoimet voivat olla huimia. Tällöin tulee mielikuva, että osakkeen hinta on täysin spekulatiivinen vailla minkäänlaista sidosta yrityksen harjoittamaan liiketoimintaan.
On kuitenkin hyvä muistaa, että perinteiset arvostuksen mittarit soveltuvat erittäin huonosti skaalautuvaan digitaaliseen yritykseen, joka toimii ”voittaja vie kaiken”-mekaniikalla varustetulla markkinalla.
Käytännön esimerkkinä hypoteettisen kasvun perusteella on mahdollista numeerisesti perustella P/E-luku, joka on yli 300. Siis lukema, joka on monikymmenkertainen perinteiseen yritykseen verrattuna.
Hurjaa on sekin, että osake voi nousta näinkin hurjista kertoimista: maaliskuussa 2017 Netflixin P/E oli 340. Nyt syyskuussa 2019 on osakkeen arvo noin 300 dollaria, kun se maaliskuussa 2017 oli ainoastaan 145 dollaria.
3) Kilpailtavana on muutakin kuin suoratoisto
Otsikoita katsellessa, voi tulla sellainen olo, että kiristyvä kilpailu syö Netflixin hengiltä.
Emme kuitenkaan tiedä kilpailun tuhoisuutta varmaksi ja on myös mahdollista, että Netflix pärjää uudessa kilpailutilanteessa. Aivan niin kuin Netflix on tähänkin asti pärjännyt kilpailussa viihteen muita muotoja ja suoratoiston muita merkittäviä toimijoita, kuten YouTubea, Amazonia ja Hulua, vastaan.
Tästä esimerkkinä on Netflixin kasvu Yhdysvaltojen ja Kanadan markkinoilla.
Yhdysvalloissa oli vastassa merkittävän kokoinen 30 miljoonaa käyttäjää hallussaan pitävä kilpailija Hulu, Kanadassa ei. Silti Netflixin toteutuneessa kasvun dynamiikassa ei ole merkittäviä eroja näiden kahden eri markkinan välillä.
Aikoinaan kaapelitelevision ensimmäisinä vuosikymmeninä markkinoille tuli useita toimijoita, jotka kaikki kasvoivat, mutteivat syöneet toistensa markkinaosuuksia. Kasvu syntyi katselutottumusten murroksesta ja perinteisen television kustannuksella.
Suoratoiston osuus on edelleen varsin pieni perinteisiin katselutottumuksiin verrattuna. Suoratoiston toimijoiden sisällön päällekkäisyys on myös vähäistä. Miksi nyt suoratoiston murroksen kohdalla kävisi toisin kuin kaapelitelevision murroksen aikoihin?
4) Data ja asiakasfokus
Suoratoistopalveluna Netflixillä on perinteiseen toimijoihin verrattuna enemmän dataa käytettävissään. Netflixin data ei perustu kuluttajakyselyyn eikä se sitä kautta ole kilpailijoiden käytettävissä.
Datasta nähdään mikä toimii ja mikä. Netflixin käyttämä yhtälö on isoilta linjoiltaan yksinkertainen: maksimoida kuluttajan saama arvo ja suhteuttaa se kuluttajan maksamaan hintaan. Kuluttajan kokemalle arvolle on mittari, eli kuinka paljon kutakin sarjaa katsotaan.
Datan avulla saadaan tietoa siitä mikä toimii, mitä pitäisi tuottaa kullekin katsojatyypille ja kenen tähdittämänä, mitä ohjelmia palvelun kannattaa ehdottaa katsottavaksi ja tuodaanko sarja ulos kerralla vai kerran viikossa.
Kyse ei ole pelkästä ohjelmatuotannosta, vaan Netflix ymmärtää erilaisten asiakkaittensa tarpeita muutenkin. Intiassa Netflix on saanut lupaavia tuloksia halvasta mobiiliversiosta. Japanissa Netflix panosti paikalliseen tuotantoon. Siksi se onnistui saamaan tuotteensa niille samoille markkinoille missä Hulu epäonnistui.
5) Reed Hastings
Netflixin perustaja-toimitusjohtaja on onnistunut useammankin kerran. Netflix on jo toinen hänen perustamansa yritys,joka on päätynyt pörssiin asti. Netflix mursi ensin markkinat DVD-palvelullaan ja on tämän jälkeen murtanut markkinat uudestaan suoratoiston saralla. Vaikuttaa siltä, että Netflixin toimitusjohtaja on visionääri, joka osaa myös viedä visionsa maaliin asti.
6) Kiristyvä kilpailutilanne ei tule yllätyksenä ja siihen on valmistauduttu
Kiristyvä kilpailutilanne ei tule Netflixille yllätyksenä, vaan siihen on valmistauduttu jo vuodesta 2012. Vuosien aikana Netflixin omasta tuotannosta on tullut merkittävän kokoinen tekijä. Agressiivinen kasvustrategia ja laajentuminen on myös osaltaan valmistanut Netflixiä kestämään kiristyneen kilpailun.
7) Hankintameno-olettama
Kasvuosakkeiden tuotto perustuu osinko-osakkeita voimakkaammin juuri kurssinousuun, ei osinkoihin. Jos alkuperäinen valinta onnistuu ja yrityksen kasvu jatkuu salkussa ollessaan kymmenen vuotta, voi kurssinousu olla merkittäväkin.
Tällöin on jo iso merkitys, voiko verotuksen hankintaolettamana käyttää 40 prosenttia osakkeiden myyntihinnasta. Jos osakkeen hankinnasta on kymmenen vuotta, saa hankintaolettamana käyttää 40 prosenttia osakkeiden myyntihinnasta.
Tilanne synnyttää osalla sijoittajista jo verotuksellinenkin insentiivin olla myymättä Netflixin osaketta salkustaan.
Vastuunrajoitus: kirjoittaja omistaa Netflixin osakkeita.
