Valtiovarainministeriön työryhmä ehdottaa rajoitteita kotitalouksien luotonottomahdollisuuksiin. Työryhmä esittää, että kotitalouden luottojen enimmäismäärä sidottaisiin vuosituloihin. Rajoitukset koskisivat myös taloyhtiölainoja.
Suunniteltujen rajoitusten taustalla on suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus, mikä on noussut historiallisen korkeaksi. Myös maksuhäiriöt ovat lisääntyneet, kertoo valtiovarainministeriö tiedotteessaan.
Työryhmän ehdotuksen mukaan kotitalouden kaikkien luottojen määrä saisi olla enintään 4,5 kertaa kotitalouden vuotuisten bruttotulojen verran, kun kotitalous hakee uutta luottoa. Tämän enimmäisvelkasuhteen laskennassa otettaisiin huomioon uusi laina, aiemmat lainat sekä osuus taloyhtiölainoista.
Asuntoluoton takaisinmaksuaika saisi olla enintään 25 vuotta, mutta laina-aikana velanottaja voisi edelleen sopia maksujärjestelyistä, kuten lyhennysvapaista.
Taloyhtiölainojen rajoitettaisiin uudisrakentamisessa siten, että taloyhtiö saisi lainaa enintään 60 prosenttia myytävien asuntojen velattomasta hinnasta. Lisäksi takaisinmaksuaika voisi olla enintään 25 vuotta, eikä lyhennysvapaita saisi olla viiteen vuoteen asunnon valmistumisesta.
Markkinoiden ylikuumentumiseen pitää varautua
Luotonantajat voisivat kuitenkin tietyin ehdoin poiketa näistä säännöistä. Säännöt koskisivat luottolaitosten lisäksi myös muita luotonantajia.
Työryhmän ehdotuksen mukaan lainakatto eli enimmäisluototussuhde pysyisi ennallaan mutta koskisi jatkossa myös muita asuntolainan myöntäjiä kuin luottolaitoksia. Asuntolainan määrä saa olla tällä hetkellä enintään 85 prosenttia vakuuksien käyvästä arvosta lainaa myönnettäessä. Ensiasunnoissa katto on hieman korkeampi, 95 prosenttia.
”Ehdotuksemme eivät kiristäisi merkittävästi asuntoluotonantoa nykytilanteessa. Meidän pitää kuitenkin varautua siihen, että markkinat voivat ylikuumentua”, sanoo työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Leena Mörttinen.
Valtiovarainministeri Ministeri Mika Lintilän mukaan työryhmän ehdotus on hyvä pohja keskustelulle keinoista velkaantumisen taltuttamisessa.
”Kotitalouksien velkaantumiskehitys on huolestuttava, ja EU-valvoja suositteli juuri Suomelle toimenpiteitä velkaantumisen rajoittamiseksi. On hyvä, että aihetta on pohdittu kattavasti nyt myös työryhmässä. Raportti antaa pohjan käydä laaja-alainen keskustelu niistä keinoista, joita meidän tulisi ottaa käyttöön velkaantumisen hillitsemiseksi, ministeri Lintilä sanoo.
Valtiovarainministeriö lähettää ehdotukset lausuntokierrokselle tiistaina 1. lokakuuta. Lausuntoaika päättyy 29. marraskuuta.
Rajoitteet osuisivat rankimmin ensimmäistä kotia hankkiviin kotitalouksiin
Toteutuessaan ehdotukset vaikeuttaisivat asuntolainan saamista ja asunnon ostamista, arvioi Suomen Vuokranantajat. Sen mukaan muutokset osuisivat rankimmin ensimmäistä omaa kotia hankkiviin tai asuntosijoittamista aloittaviin ihmisiin.
Suomen Vuokranantajat pitää tärkeänä, että kotitalouksien ylivelkaantumista torjutaan. Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien velkaantuminen on viimeisimmän tilastojulkistuksen mukaan 127,2 prosenttia.
”Kotitalouksien ylivelkaantumisessa pitäisi ensisijaisesti tarttua pikavippien ja kulutusluottojen sääntelyyn. Pikavippien kohdalla velkaannutaan pahimmillaan monesta suunnasta samaan aikaan, mikä aiheuttaa jo nyt inhimillisiä tragedioita. Positiivinen luottorekisteri tarvitaan ehdottomasti”, sanoo Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomas Viljamaa.
Viljamaan mukaan taloyhtiölainojen rajaaminen on järkevää, jotta vältytään pahimmilta ylilyönneiltä. Lyhennysvapaiden rajaaminen kokonaan pois kotitalouksilta olisi kuitenkin hänen mielestään liian kireä linjaus.
”Lyhennysvapaat voisi rajata esimerkiksi kahteen vuoteen. On myös huomattava, että Tilastokeskuksen uusien tietojen mukaan kotitalouksien vastuulla olevat taloyhtiölainat ovat huomattavasti aikaisempaa matalammalla tasolla. Tämä tieto ei ollut työryhmän käytössä, joten taloyhtiölainojen osalta asiaa kannattaa vielä punnita tarkkaan”, Viljamaa kehottaa.
Suomen Vuokranantajien selvityksen mukaan yksityisten vuokranantajien velkasuhde, taloyhtiölainat huomioiden, asuntoa kohden on keskimäärin 42 prosenttia.
”Yksityiset vuokranantajat eli kotitaloudet ovat selvityksemme mukaan tyypillisesti hyvin maltillisia niin kutsutun velkavivun käytössä. Viimeisen puolentoista vuoden aikana käyty keskustelu taloyhtiölainojen riskeistä on saanut kotitaloudet entistä varovaisemmiksi velan suhteen”, sanoo Viljamaa.
Riskinä on asuntotuotannon hiipuminen
Vuokranantajien mukaan rajauksia suunnitellessa on muistettava, että taloyhtiölainoilla on pitkälti mahdollistettu viime vuosien vilkas asuntotuotanto. Asuntotuotannon hidastumiseen ei puolestaan ole varaa ainakaan pääkaupunkiseudulla.
”Tilastokeskuksen uuden väestöennusteen mukaan esimerkiksi pääkaupunkiseutu kasvaa vuoteen 2040 mennessä noin Vantaan asukkaiden verran. Käytännössä pääkaupunkiseudun väestönlisäys tarkoittaa, että asuntoja pitää rakentaa vähintään 150 000 lisää tulevien vuosikymmenien aikana, jotta ihmisille on koteja riittävästi. Kustannus on kymmeniä miljardeja euroja. Olennaista on riittävä asuntotuotanto, jotta kasvavaan asumisen kysyntään voidaan vastata. Asuntotuotannon varmistamiseksi tarvitaan yksityisiä investointeja. Taloyhtiölainat ovat osoittautuneet hyväksi välineeksi asuntojen rahoittamisessa”, Viljamaa huomauttaa.
Viljamaan mielestä liian kireän sääntelyn riskinä on asuntotuotannon hiipuminen, työllisyyden heikkeneminen, asuntojen hintojen ja vuokrien nousu, mikä tuo aivan uusia ongelmia pöydälle.
”Nyt kannattaa edetä maltillisesti, ettei jouduta ojasta allikkoon. Painopiste sääntelyssä pitää olla ylivelkaantumisen ongelma eli käytännössä kulutusluottojen ja pikavippien kasvua pitää ensisijaisesti suitsia”, Viljamaa alleviivaa.
Asunnon ostaminen vaikeutuu, vuokra-asumisen kysyntä kasvaa
Toteutuessaan velkaantumistyöryhmän ehdotukset tarkoittaisivat Vuokranantajien mukaan sitä, että lainan saaminen ja asunnon ostaminen tulee aiempaa vaikeammaksi. Muutokset osuisivat rankimmin ensimmäistä omaa kotia hankkiviin tai asuntosijoittamista aloittaviin ihmisiin.
”Käytännössä ehdotukset vahvistaisivat asuntomarkkinoiden jakoa asunnonomistajiin ja vuokra-asujiin. Vuokra-asumisen kysyntä kasvaisi, kun omistusasunnon hankkiminen varsinkin pääkaupunkiseudulla vaikeutuisi. Myös asuntosijoittamisen aloittaminen vaikeutuisi. Toisaalta muutokset vaikuttaisivat vain vähän muun muassa niihin vuokranantajiin, joilla on jo asuntovarallisuutta. Muutokset toisivat tilaa myös kansainvälisille sijoittajille vuokra-asuntomarkkinoilla.”
Viljamaan mielestä nyt pitäisi miettiä keinoja, millä asuntotuotanto pidetään kasvukeskuksissa kestävällä tasolla, eikä kohtuuttomasti vaikeuteta perheiden mahdollisuuksia ostaa asunto.
VM:n työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Leena Mörttinen esitteli tiedotustilaisuudessa työryhmän ehdotukset. Myös valtiovarainministeri Mika Lintilä käytti puheenvuoron.
