Kirjaimet ESG kuvaavat yritysten ympäristö- (E), sosiaalisia (S) sekä hallinnollisia (G) vaikutuksia yhteiskunnissa ja laajemminkin. Käytännön asioina mitataan muun muassa yritysten merkittävät ympäristövaikutukset laajasti ja niihin kohdistuvat todelliset toimenpiteet. Myös sosiaalinen ulottuvuus, kuten vaikutus ja merkitys asiakkaille, hankkijoille sekä ihmisoikeuksien toteutumista yhteisöissä on selvitettävä.
Hallinnollisissa asioista tärkeimpinä nousevat esille yritysten henkilöstöpolitiikka, turvallisuusasiat ja muut vastaavat asiat. Tärkeitä asioita ovat sekä eettiset näkökohdat että yrityksen keskeiset vaikutukset omaan lähiympäristöönsä sekä laajemmat globaaliset vaikutukset.
Eettiset ongelmat saattavat sulkea pois monia toimialoja ja toimintoja, kuten aseteollisuuden, vaarallisimmat nautintoaineet, kuten esimerkiksi alkoholin sekä kannabistuotteiden valmistajat. Tupakkateollisuus kuuluu näihin ongelmallisiin toimialoihin, koska sen tuotteet eivät edistä asiakkaan terveyttä. Päinvastoin, tupakan kautta asiakasta ”vietellään” helposti kohti huumeiden käyttöä tai riippuvuuksia.
Maailmanlaajuinen rikollisuus ja korruptio ovat eräissä maissa iso ongelma, joten sijoittajat helposti sulkevat pois kokonaisia valtakuntia vastuullisen sijoittamisen salkuistaan. Samoin myös eturivin yritysten alihankkijat saattavat tuottaa hyvinkin ongelmia esimerkiksi salatun lapsityövoiman käytön paljastuessa tai muiden väärinkäytösten ilmetessä alihankintaketjussa?
Kirjallisuusselvitys
Vastuullista sijoittamista on selvitetty ”akateemisesti” ja melko tyhjentävästikin uutuuskirjassa nimeltä: Vastuullisesta ylituottoa sijoituksiin, tekijät Hanna Silvola ja Tiina Landau.
Ostin kirjan ja tutkiskelin sitä useaan kertaan ja havaitsin muun muassa seuraavaa: Kirja on varsin vakuuttava selvitys siitä, miksi sijoittajan kannattaa suhtautua vakavasti vastuulliseen sijoittamiseen.
Kirjan ansioissa tuli selväksi, miten eri maat ja toimialat asettuvat sijoituskohteina vastuullisuusasteikolla. Tulin myös vakuuttuneeksi, että vastuullisuuden huomioonotto sijoitusvalinnoissa todennäköisesti vähentää pitkän aikavälin riskiä sijoituskohteita valittaessa. Mielestäni kirjassa on kyetty osoittamaan ”ylituoton” perusteita melko kattavasti, esittäen selkeitä esimerkkejä ja todisteita väitteen tueksi?
Kirja antaa myös hyvän kuvan vastuullisuuden analysoinnista ja selvityksen globaalista tilanteesta vastuullisuusnäkökohtien merkityksestä ilmiönä ja eräänä sijoittajien keskeisenä haasteena. Eräitä vastuullisuuden esimerkkejä esitellään kirjassa osittain jopa tarpeettomankin laveasti, kun tavallinen sijoittaja ensi sijassa etsii hyviä sijoituskohteita ja niille uskottavia perusteita tuleville vuosille.
Kansainväliset sijoitustuotteiden tarjoajat
Eräs puoli asiassa on kansainväliset rahoitustuotteiden laatijat, jotka lisäävät tuotteidensa nimiin sanan ”ESG”, vaikka täysin varmoja perusteluita tai takeita ”itse” nimitettyjen sijoitustuotteiden vastuullisuudesta ei ole yleensä esitetä. Tällä tavalla nimettyjä tuotteita on jo nyt kymmeniä ja niiden valintaperusteet pitäisi jotenkin pystyä ratkomaan. Ei riitä, että alan rahoitustuotteet ovat globaaleja ja hajautus on iso, vaan myös täsmällisiä riski- ja tuottotietoja tarvitaan sijoituspäätösten tueksi.
Toinen havainto on käytännössä ollut ESG-tuotteisiin tutustuttaessa se, että ne ovat ”samoja” kehittyneiden maiden kärkikohteita vain tuotenimien vaihtuessa esittäjänsä valinnan mukaan. On siis tarjolla jo kymmeniä lähes saman sisällön omaavia rahastoja varsinkin globaaleilta markkinoilta. Ne kuitenkin sisältävät lähes samoja osakkeita, jotka ovat muutenkin globaaleja alansa mahtiyrityksiä. Tietysti rahastot tarjoavat sijoittajille yleensä hyvää hajautusta ja sellaisinaan vähentävät sijoittajan riskiä samalla tuottojakin alentamalla.
Pohjoismaiden rooli ja merkitys sijoituskohteina
Moni tavallinen sijoittaja kyselee, ovatko Suomen tai muiden pohjoismaiden osakkeet tai niihin perustuvat rahastot ”kilpailukykyisiä” ESG-markkinoilla. Vastaus on pääosin myönteinen, koska pohjoismaisissa johtavissa yrityksissä monet ovat hyvinkin pitkällä ESG-asioissa. Varsinkin korruption torjunnassa ja ihmisoikeuksista puhumattakaan ollaan maailman eturivissä.
Muun muassa eräät suomalaiset ja tanskalaiset yritykset ovat maailman huippua ESG-listoilla ja kilpailevat hyvin muiden kehittyneiden maiden rinnalla. Näihin voi luottaa varsinkin, jos löytää etsimänsä yrityksen vuosittaisen ESG-raportin ja voi sieltä itse todentaa saavutetun hyvän ESG-ohjelmien ja tekojen tason?
Salkunrakentajan näkökulmia
Sijoittajalla voi suunnitella ESG-osakesalkkua sekä perinteiseen tapaan tuotto- ja riskilähtökohtien perusteella. Pelkästään ESG-huippunimiin tuijottamalla, saattaa salkkuun tulla liikaakin päällekkäisyyksiä.
Olen tehnyt perinteisen osakesalkkuni rinnalle ”vastuullisen salkun”, jotta voin vertailla tuottoja ja riskejä käytännössä. Lyhyen ajan kokemukset ovat olleet myönteisiä, vaikka tuotot ovat olleet toistaiseksi melko keskinkertaisia. Perinteinen osake- tai rahastopoimintani on antanut hieman paremman riskikorjatun tuoton, kuin tavallinen ESG-salkku. Mutta on syytä korostaa seurannassa toistaiseksi vielä liian lyhyttä käytettävissä ollutta aikaa.
ESG-sijoittamisen näkymistä voi jo nyt sen verran arvioida, että tämä sijoitustyyli on jo nyt megatrendi, johon kannattaa syventyä ja sitä hyödyntää ainakin osana omaa sijoitustoimintaansa. Oma sijoitustyylini on tällä hetkellä sellainen, että ”sekasalkku” voisi olla järkeväkin ratkaisu. Tällöin voidaan valita esimerkiksi osa salkun sijoituksista täysin perinteisesti. Tämä sijoitustyyli voisi olla tuottojen puolesta sijoittamista ja vastuullinen puoli olisi riskitason vähentämiseen pyrkivää sijoittamista. Kuten yleensä kyse ei ole joko/tai valinnoista, vaan mieluummin sekä/että- ajattelusta vastuullisuuden puolesta.
tapio.haavisto@siop.fi
