VATT:n laatimassa selvityksessä arvioitiin aktiivimallin vaikutuksia työttömiin rekisteriaineiston avulla. Aineisto kattaa kaikkien työttömien kaikki työttömyys- ja työjaksot kolmen vuoden ajalta. Lisäksi selvityksessä arvioitiin mallin vaikutuksia TE-toimistoissa tehtävään työhön kysely- ja haastattelututkimuksen avulla.
Raportissa arvioidaan vuoden 2018 alussa käyttöönotetun aktiivimallin vaikutuksia. Mallin tavoitteena oli lisätä työllisyyttä kannustamalla työttömiä aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen työnhaussa koko työttömyysjakson ajan. Aktiivimallin voimaantulon jälkeen työttömän etuutta on alennettu, jos hän ei kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana työskennellyt tai osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin riittävän aktiivisesti.
Selvityksessä käytettyjen rekisteritietojen mukaan aktiivimalli leikkasi työttömyysetuutta ensimmäisen tarkastelujakson jälkeen reilulta kolmannekselta työttömistä. Vuoden 2018 alussa kokonaan työttömänä olleista työttömyysetuutta pienennettiin yli puolelta.
Työttömyysetuutta pienennettiin usein vanhimmilta työttömiltä ja erityisen usein työttömyysturvan lisäpäiväetuuksia saavilta. Alueelliset erot olivat kaiken kaikkiaan pienet, joskin Etelä-Pohjanmaalla työttömyysetuuksia alennettiin tavallista harvemmin.
Työllisyysvaikutukset epäselviä
Aktiivimallin työllisyysvaikutuksia on vaikea erottaa hyvän suhdannetilanteen vaikutuksista, eikä raportissa siksi anneta työllisyysvaikutuksista tarkkaa lukua. Selvityksessä ei siis pystytty arvioimaan aktiivimallin työllisyysvaikutuksia luotettavasti.
Malli koski lähes kaikkia työttömiä ja se otettiin käyttöön aikana, jolloin työllisyys oli vahvassa kasvussa. Myös eräät muut uudistukset ovat saattaneet vaikuttaa työttömiin samoihin aikoihin.
Sopivan verrokkiryhmän puuttuessa aktiivimallin vaikutusta on vaikeaa eristää muiden tekijöiden vaikutuksesta, minkä vuoksi mallin työllisyysvaikutukset jäävät osin epäselviksi.
Selvityksen mukaan aktiivimalli kasvatti kuitenkin työttömien taloudellisia kannustimia lyhytaikaisten töiden vastaanottamiseen ja työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumiseen. Jälkimmäisen osalta aktiivimallin vaikutus on raportin mukaan suhteellisen selvä. Työttömät hakeutuivat palveluihin, joilla aktiivimallin aktiivisuuskriteerit täyttyivät. Usein nämä palvelut olivat lyhytkestoisia.
Aktiivimallin leikkuri osui erityisesti vanhimpiin työttömiin. Yli 55-vuotiaista työttömistä päiväraha pieneni noin puolella.
TE-toimistojen työntekijät: Aktiivimalli ei tarkoituksenmukainen keino lisätä työllisyyttä
TE-toimistojen henkilökunnalle suunnatun kysely- ja haastattelututkimuksen mukaan työttömien työnhakijoiden halukkuus osallistua palveluihin lisääntyi aktiivimallin käyttöönoton jälkeen. TE-toimistoissa kasvaneeseen palvelutarpeeseen vastattiin lisäämällä palvelujen tarjontaa.
Siitä huolimatta malliin suhtauduttiin TE-toimistoissa varsin kriittisesti. Sitä ei nähty työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisena keinona edistää työllisyyttä.
Kyselyn ja haastattelujen mukaan aktiivimallin avulla ei pystytä vastaamaan erilaisten työnhakija-asiakkaiden motivaatioon, tarpeisiin ja edellytyksiin aktivoitua, minkä takia sitä pidettiin eriarvioistavana, epäoikeudenmukaisena ja vääriin asiakasryhmiin kohdentuvana. Aktiivimallin nähtiin kannustavan vääränlaiseen aktiivisuuteen, joka ei perustu asiakkaiden tarpeisiin, motivaatioon tai työvoimapoliittiseen tarkoituksenmukaisuuteen.
Työministeri: Palvelut turvataan, kun aktiivimallin leikkuri puretaan
Työministeri Timo Harakka kertoo, että aktiivimallin toteuttamistavan vuoksi sen työllisyysvaikutuksista ei ole mahdollista antaa uskottavasti tarkkaa lukua. Raportti on hänen mukaansa silti arvokas hallituksen jatkotyön kannalta.
”Yksi raportin tärkeimmistä tuloksista on se, että aktiivimalli lisäsi TE-palvelujen käyttöä ja kysyntää. Työttömien palvelut turvataan ja niitä entisestään vahvistetaan nyt, kun hallitus purkaa aktiivimallin leikkurin”, Harakka toteaa.
Koko hallituksen yhteinen näkemys on, että työllisyystilanne edellyttää lisätoimia.
”Loppuraportti paljastaa, että aktiivimallin leikkuri on osunut erityisesti yli 55-vuotiaisiin työttömiin. Samalla tiedämme, että suurin potentiaali työllisyyden nostolle löytyy juuri tästä ikäryhmästä. Tulemme valmistelemaan uusia toimenpiteitä, jotka auttavat tätä ikäryhmää takaisin työmarkkinoille.”
Harakan mukaan työttömyysturvan vastikkeellisuus säilyy jatkossakin. Tällä hetkellä on valmistelussa työttömyysturvan ja työttömien palveluiden uudistus, joka tukee työttömyysjaksojen lyhentymistä ja kannustaa työnhakuun, ministeri toteaa.
”Uudessa mallissa palvelut ja työnhakuvelvoite perustuvat yksilölliseen työllistymissuunnitelmaan. Hallitus antaa esityksen syksyllä 2020. Tämä uudistus valmistellaan lisäksi siten, että sen vaikuttavuus voidaan jälkikäteen arvioida”, Harakka kertoo.
