Makrotalous

Ovatko keskuspankkien elvytysammukset lopussa?

Usko negatiivisten keskuspankkikorkojen elvytyskykyyn on hiipussa, väittää Nordean pääanalyytikko.

Lokakuun 24. päivänä pitämässään kokouksessaan EKP:n neuvosto päätti, että perusrahoitusoperaatioiden korko on edelleen nolla prosenttia.

EKP:n neuvosto kertoi odottavansa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina, kunnes arviointijakson inflaationäkymät palautuvat vankasti riittävän lähelle kahta prosenttia (mutta alle sen) ja kehitys näkyy johdonmukaisesti myös pohjainflaatiossa.

Ohjauskorko on keskuspankin määrittämä korkotaso, jolla se lainaa rahan pankeille. Ohjauskorko vaikuttaa siten välillisesti markkinakorkoihin ja talouteen.

Lisäksi omaisuuserien osto-ohjelmassa päätettiin jälleen tehdä uusia ostoja: omaisuuseriä ostetaan 1.11.2019 alkaen nettomääräisesti 20 miljardilla eurolla kuukaudessa. EKP:n neuvosto odottaa ostojen jatkuvan niin kauan kuin on tarpeen ohjauskorkojen elvyttävän vaikutuksen vahvistamiseksi ja päättyvän hieman ennen kuin ohjauskorkoja aletaan nostaa.

Keskuspankin aktiivisena pysyvä rahapolitiikka on pitänyt euroalueen korot edelleen poikkeuksellisen alhaalla. Esimerkiksi Saksan yhden vuoden velkakirjan korko on tällä hetkellä -0,61 prosenttia.

Negatiiviset korot ja elvyttävä rahapolitiikka on ollut keskeinen euroalueen, Yhdysvaltojen ja Japanin elvytyskeino tilanteessa, jossa inflaatio on pysynyt alhaisena.

Negatiivisten korkojen haitat mietityttävät

Nyt usko negatiivisten keskuspankkikorkojen elvytyskykyyn on kuitenkin hiipussa.

Euroopan keskuspankin on myöntänyt negatiivisten korkojen haittavaikutukset ja se otti viime kuussa käyttöön moniportaisen reservijärjestelmän helpottaakseen negatiivisten korkojen pankkijärjestelmälle aiheuttamaa tuskaa, kertoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich blogissaan.

Gerichin mukaan myös Ruotsissa keskuspankin näkemys negatiivisten korkojen haitallisuudesta on lisääntynyt. Keskuspankki antoi viime kuussa viitteitä aikomuksistaan nostaa korot nollaan joulukuussa, vaikka talousnäkymät olivat selkeästi heikentyneet.

Alhaisen korkotason ajatellaan yleensä piristävän yritysten investointeja ja kotitalouksien kulutusta. Mitä vikaa siis voi olla alhaisista koroista?

Gerich muistuttaa, että rahapolitiikan välitysmekanismi kuitenkin heikkenee selvästi nollarajan jälkeen.

”Talletus- ja lainakorot eivät laske ainakaan täysimääräisesti enää nollan alapuolella, monessa tapauksessa eivät enää lainkaan. Koska pankit joutuvat kuitenkin maksamaan negatiivista korkoja talletuksilleen keskuspankissa, paine nostaa marginaaleja kasvaa ja lainakorot saattavat jopa nousta”, pääanalyytikko toteaa.

Negatiiviset korot eivät edes välttämättä vähennä säästämishalukkuutta kulutuksen hyväksi, Gerich toteaa.

”Esimerkiksi saksalaisten säästäjien tapauksessa on puhuttu absoluuttisista säästämistavoitteista. Tällöin korkojen lasku johtaa siihen, että säästämishalukkuus lisääntyykin, koska korkotuotto pienenee ja lopullisesta säästötasosta halutaan pitää kiinni. Sattumaa tai ei, Saksan kotitalouksien säästämisasteen on ollut pääosin nousussa EKP:n laskettua korot negatiivisiksi. Negatiivisia korkoja on syytetty myös omaisuuslajien hintojen vääristelystä.”

Rahapoliittiselle elvytykselle on euroalueella edelleen tarvetta. Helppoja vaihtoehtoja ei kuitenkaan enää ole, sillä talousnäkymiä negatiiviset korot eivät piristä, Gerich painottaa.

Kaikkien aikojen ”manipuloiduin” nousumarkkina

Negatiivisten korkojen vaaroista on puhunut myös analyysi- ja ennustetoimisto GnS Economicsin toimitusjohtaja ja Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen.

Malisen mukaan olemme eläneet kaikkien aikojen manipuloiduimmassa noususuhdanteessa.

”Joka kerta, kun markkinoita on uhannut suurempi korjausliike, keskuspankit ovat joko lisänneet velka- tai osakeostojaan tai luvanneet lisää elvytystä, kuten esim. vuodenvaihteessa nähtiin. Tämä strategia kuitenkin toimii vain niin kauan, kun markkinoilla uskotaan keskuspankkien kykenevän vaikuttamaan talouden ja/tai markkinoiden suuntaan”, Malinen kirjoittaa SalkunRakentajan blogissaan.

Keskuspankkien asettamien ohjauskorkojen ollessa laskussa ennestään alhaiselta tasolta (Yhdysvallat), nollassa tai sen alapuolella (Eurooppa ja Japani), ja taseitten täynnä velkakirjoja, keskuspankkien uskottavuus liikkuu hiuskarvan varassa, Malinen varoittaa.

Keskuspankkien uskottavuuden menettämistä voidaankin pitää Malisen mukaan vain ajan kysymyksenä.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Copyright © 2019 Salkkumedia Oy

Ylös