Finanssivalvonta kertoo tiedotteessaan sen tekemistä kiinteistörahastojen teema-arvioista. Arvioissa havaittiin, että kiinteistörahastojen tulee sekä arvostuskäytännöissään että likviditeetinhallinnassaan varautua perusteellisemmin markkinamuutosten tuomiin haasteisiin.
Suomalaisten avoimien kiinteistörahastojen pääoma ja hallinnoitavat varat ovat Finanssivalvonnan mukaan kasvaneet merkittävästi viimeisen viiden vuoden aikana. Rahastoilla ei ole vielä kokemusta tilanteista, joissa niillä ei ole maksuvalmiutta maksaa lunastuksia sijoittajille.
Yhtiöillä tulee olla nykyistä selkeämmät toimintamallit arvonmääritykseen.
Nyt tehdyssä tarkastuksessa Finanssivalvonta ei pystynyt kaikkien vaihtoehtorahaston hoitajien kohdalla varmistumaan, että vastuujako kiinteistöarvioitsijan ja yhtiön välillä on selvä, johdonmukainen arvonmääritysmenetelmien soveltaminen toteutuu, salkunhoitajan riippumattomuus säilyy täysin arvonmäärityksen yhteydessä ja että, kiinteistönarvioitsijan ilmoittamia arvoja validoidaan tai verrataan omiin laskelmiin.
Lisäksi suurella osalla rahastoista on Finanssivalvonnan mukaan arvonmääritysprosessin dokumentoinnissa kehitettävää. Vain muutama yhtiö oli dokumentoinut arvonmääritysprosessin sääntelyn vaatimalla yksityiskohtaisella tasolla. Kuudelta rahastolta puuttui kokonaan erillinen rahastokohtainen arvonmäärityspolitiikka.
Usealla kiinteistörahastolla on myös puutteita stressitesteissä, joilla varmistetaan sen maksuvalmius.
Finanssivalvonnan arvion kohteena oli 13 yhtiötä ja niiden 21 kiinteistörahastoa. Vastaukset tulivat kaikilta yhtiöiltä.
Finanssivalvonnan löytämät havainnot edellyttävät toimenpiteitä yhtiöiltä. Finanssivalvonta tulee seuraamaan yhtiöiden jatkotoimenpiteitä arvonmäärityskäytäntöihin ja likviditeetinhallintaan liittyen.
Kiinteistöyhtiöiden kirjanpitokäytännöt ja arvonmääritykset nousivat päivänvaloon vuonna 2016, jolloin keskustelua herätti Oravo eli entinen Orava kiinteistörahasto. Vuonna 2013 listattu yhtiö sai sijoittajat innostumaan ja sai omistajakseen yli 8000 sijoittajaa. Kiinteistörahaston väitettiin kikkailevan kirjanpidollaan.
Esimerkiksi Oravon jatkuvat omaisuuden tasearvojen ylöskirjaukset saivat väitteiden mukaan yhtiön liiketoiminnan näyttämään näennäisen kannattavalta. Yhtiön varsinainen liiketoiminta saatiin siten näyttämään kannattavalta, vaikka se ei riittänyt kattamaan kiinteistönhoidon, hallinnon ja rahoituksen kuluja.
Lisäksi yhtiön väitettiin käyttävän omaa laskentamalliaan asuntojensa markkina-arvon määritykseen. Moni epäili, etteivät tukkuostajan asunnot ole niin arvokkaita kuin yhtiö esitti.
Orava ei ole ainoa, joka on käyttänyt asuntojen virtuaalista arvonnousua ilmoittaessaan tuloksestaan. Ålandsbankenin asuntorahastot ovat tehneet tätä samaa vuosikausia.
Kannattaa olla erittäin varovainen näiden asuntorahastojen kanssa. Esimerkiksi Ålandsbankenin tapauksessa arvonnousua rahasto-osuuksissa ei ole juurikaan tapahtunut viimeiseen pariin vuoteen. Kun ajattelee, että nollakorkoisessa ympäristössä ei pystytä lisäämään arvonnousua, niin mitä nyt käy kun mennään taantumaan ja joudutaan tekemään vastavuoroisesti alennuksia rahaston asuntojen arvoon. Monet panikoituvat ja laittavat osuudet myyntiin. Rahastolla ei kuitenkaan ole rahaa maksaa osuuksien myyjille. Se on nopeasti kriisin paikka rahastolle.