Hollantilainen Boels Topholding ja laitevuokraaja Cramo allekirjoittivat maanantaina yhdistymissopimuksen, jonka mukaisesti Boels tekee vapaaehtoisen hallituksen suositteleman julkisen käteisostotarjouksen kaikista Cramon liikkeeseen lasketuista ja ulkona olevista osakkeista, jotka eivät ole Cramon tai sen tytäryhtiöiden hallussa.
Cramon hallitus on yksimielisesti päättänyt suositella Cramon osakkeenomistajille ostotarjouksen hyväksymistä.
Ostotarjouksessa Cramon osakkeenomistajille tarjotaan 13,25 euron käteisvastike jokaista osaketta kohden, jolloin ostotarjouksen mukainen Cramon osakkeiden yhteenlaskettu arvo on noin 592 miljoonaa euroa.
Kuinka ollakaan viikon päätteeksi Cramon kurssinoteeraus Helsingin pörssissä päätyi 13,58 euroon – siis 0,33 euroa ja 2,5 prosenttia ostotarjousta korkeampaan hintaan!
Miksi ihmeessä kukaan on valmis ostamaan Cramon osakkeita pörssistä korkeammalla hinnalla, kuin mitä Boelsin ostotarjous on?
Kun yhtiö ollaan ostamassa pois pörssistä, asettuu osakkeen hinta yleensä hieman alle ostajan julkistaman ostotarjouksen. Tämä johtuu siitä, etteivät sijoittajat ihan 100-prosenttisella varmuudella usko kaupan toteutuvan.
Cramon kohdalla tilanne on kuitenkin tavallaan päinvastainen. Osake ylittää ostotarjouksen. Mitä se merkitsee?
Arvopaperi-lehti teki arvokasta jalkatyötä ja paljasti, että Norjan valtion öljyrahasto on tankannut viime päivinä ahkerasti Cramon osakkeita. Torstaina tuo maailman suurin sijoitusrahasto liputti omistuksensa nousseen yli viiden prosentin rajan eli 5,1 prosenttiin.
Kukaan ei varmuudella tiedä, miksi naapurimaan öljyrahasto innostuu tankkaamaan Cramoa hinnalla, joka ei tuota kurssinousua, mikäli yrityskauppa toteutuu.
Syynä öljyrahaston mielenkiintoon Cramoa kohtaan saattaa kuitenkin olla se, että Boelsin ostotarjous on yksinkertaisesti liian halpa.
Cramon suurimpiin henkilöomistajiin kuuluva sijoittajakonkari Kim Lindström on julkisesti kritisoinut ostohintaa liian halvaksi. Lindström kertoo uutistoimisto Startelille, että Cramon kilpailijasta Ramirentista maksettiin 970 miljoonaa euroa. Cramon kokonaishinta 13,25 euron tarjoushinnalla jää vain 592 miljoonaan euroon.
Cramo siis lähtisi pörssistä lähes 40 prosenttia halvemmalla kuin kilpailijansa, vaikka Cramo on käytännössä yhtä suuri kuin Ramirent, mutta kannattavampi.
Tätä taustaa vasten Norjan öljyrahaston mielenkiinto Cramoa kohtaan löytää paikkansa. Norjalaiset saattavat yrittää torpata koko ostohankkeen.
Mikäli he saavat yli 10 prosentin omistuksen yhtiöstä tai saavat kokoon omistajajoukon, joka yhdessä omistaa yli 10 prosenttia, he voivat estää Boersin ostoaikeet.
Cramo tarjoaa nyt sivustaseuraajalle herkullisen jännitysnäytelmän.
