Politiikassa on saatu viime aikoina uutisia, jotka ovat olleet sijoittajille mannaa. Pahimmat pelot USA:n ja Kiinan välisen kauppasodan ja Iso-Britannian EU-eron osalta on viime kuukausina siivottu sivummalle, arvioi Nordean päästrategi Antti Saari.
”Vakaan suhteen luominen maailman suurimpien talousmahtien, Kiinan ja Yhdysvaltain, välille on lähes mahdotonta, eikä sitä ole edes järkevää toivoa. Tullinokittelu ei kuitenkaan ole pitkän aikavälin kiistakysymysten ratkaisuksi välttämätöntä, ja siksi tulleista voidaan myös päästä helpommin sopuun”, Saari tuumaa.
Maiden välinen 1. vaiheen kauppasopu on vielä allekirjoittamatta, mutta sopua tavoitellaan aiempaa hanakammin.
Britannian sopimuksettoman eron uhka väistynyt
Myös Brexit saattaa ratketa vähitellen, kun IsoBritanniassa järjestetään uudet parlamenttivaalit vielä ennen uusinta takarajaa. Saaren mukaan vaaleissa käytännössä ratkaistaan myös, haluavatko britit pääministeri Johnsonin neuvotteleman sopimuksen mukaisen eron, kansanäänestyksen siitä vai ei eroa ollenkaan.
Sijoittajan kannalta on oleellista, että sopimuksettoman eron luoma epävarmuuden uhka on sivussa ja siten brexit-tuuletkin puhaltavat oikeaan suuntaan.
Ilmassa on myös myönteisiä merkkejä maailmantalouden kasvussa.
”Aivan viime kuukausina sijoittajien talousepäluulo on kuitenkin ylittänyt mittasuhteissaan talouskasvuun kohdistuvan paineen. Samalla teollisuuden näkymien heikkeneminen on pysähtynyt, ja orastavia merkkejä käänteestä parempaan alkaa jo näkyä. Lisäksi elvyttävämmän rahapolitiikan vaikutukset alkavat vähitellen tukea taloutta. Samaan aikaan sijoittajien osakepainot eivät ole nousseet kurssinoususta huolimatta.”
Saaren mukaan markkinat ovat varautuneet paremmin huonoihin kuin hyviin uutisiin, mikä tukee Nordean osakeylipaino-suositusta.
Saaren mukaan keskuspankkien rahapolitiikka on muuttunut entistä elvyttävämmäksi.
”Vuodenvaihteessa tapahtuneen käänteen jälkeen Yhdysvaltain keskuspankki Fed on siirtynyt korkojen nostoista laskuihin ja kääntänyt joukkolainasalkkunsa koon laskusta nousuun. Samalla Euroopan keskuspankki on kääntänyt elvytyshanaa isommalle ja kehittyvien maiden keskuspankit elvyttävät tai aikovat elvyttää kokonaisuutena katsoen enemmän kuin koskaan”, Saari perustelee.
Kevyempi rahapolitiikka on päästrategin mukaan luonnollista seurausta hidastuvasta talouskasvusta, mutta tukee samalla tulevaisuudennäkymiä. Rahapolitiikan keveneminen samanaikaisesti monella eri alueella lisää keskuspankkien elvytyksen tehoa.
Alhaiset pitkät korot tukevat osakkeita
Osakemarkkinoiden kannalta positiivista on myös markkinakorkojen painuminen entistä alhaisemmiksi.
”Heikentynyt talouskuva ja sitä seurannut ohjauskorkojen lasku on näkynyt myös pitkissä koroissa, jotka ovat painuneet monin paikoin merkillisille tasoille. Esimerkiksi Yhdysvaltain 30 vuoden valtionlainan korko on alempi kuin pörssin osinkotuotto.”
Saaren mukaan tilanne jossa 30 vuoden valtiolainan korko on alle pörssin osinkotuoton, on tapahtunut vain kaksi kertaa aiemmin. Molemmilla kerroilla osakemarkkinoiden tuotot tämän jälkeen ovat olleet melko mairittelevia.
”Euroalueen miinuskorot tekevät osakkeista sijoituskohteena entistä houkuttelevamman”, Saari kiteyttää.
Nordea suosittelee ylipainoa kotimaisille osakkeille ja peruspainoa Pohjois-Amerikan, Länsi-Euroopan ja Japanin osakkeille. Kehittyvät markkinat ovat yhä alipainossa. Nordean mukaan kotimaisten osakkeiden tulosnäkymien, arvostuksen ja osinkojen kokonaisuus on muita alueita houkuttelevampi, vaikkakin yhtiökohtaiset riskit luovat epävarmuutta.
