Oma talous

Lainan maksaminen toisen puolesta – lahjavero sisältää poikkeuksia

perintö lahja perintövero lahjavero talous

Voiko lainan maksaa toisen puolesta verotta, vaikka kyseessä on rahalahjaan rinnastettava suoritus?

Isolla osalla suomalaisista on jonkinlaista lainaa, esimerkiksi kulutusluottoa tai asuntolainaa.

Lainan maksaminen tapahtuu yleensä lainasopimuksessa määritellyn maksuaikataulun mukaisesti ja lainanmaksajana toimii sopimuksen tekijä. Mitä jos lainan maksaa joku muu henkilö? Onko tämä mahdollista ja miten verottaja suhtautuu asiaan? Jutun lopussa on myös eritelty kolme selkeää poikkeusta lahjaveroon liittyen.

Verottajan ohje lainan maksamiseen toisen puolesta on selkeä – kyseessä on rahalahjaan rinnastettava suoritus, josta tulee maksaa lahjaveroa.

Verotuskäytännössä velan lyhennystä ei pidetä verovapaana elatuslahjana. Verottaja määrittää lahjaksi kaiken omaisuuden, joka siirtyy toiselle henkilölle ilman korvausta. Lahjasta pitää maksaa lahjavero, jos samalta henkilöltä saa lahjan tai lahjoja kolmen vuoden aikana, joiden arvo ylittää 5000 euroa.

Lahjaveroa on maksettava, jos samalta henkilöltä saa lahjan tai lahjoja kolmen vuoden aikana, joiden arvo ylittää 5000 euroa.

Kokeile ilmaista lainalaskuria

Lahjaveroa ei tarvitse kuitenkaan suorittaa, jos lahjan arvo jää verottajan määrittämien rajojen alapuolelle. Alle 5000 euron summasta ei makseta lahjaveroa, jos lahja jakautuu kolmelle vuodelle. Käytännössä siis voit kolmen vuoden aikana antaa ja vastaanottaa lahjoja viiden tuhannen euron rajoissa.

Voit lahjoittaa verovapaasti 5000 euroa yksittäiselle henkilölle kolmen vuoden aikana.

Yli 5000 euron summista tulee ilmoittaa verottajalle, tehdä lahjaveroilmoitus, ja maksaa lahjavero. Kannattaa kuitenkin muistaa, että lahjavero koskee aina yksittäistä henkilöä, eli esimerkiksi molemmat vanhemmat voivat molemmat antaa lapselle 4999 euroa verottomasti.

Lue myös: Mitä lainoja voit vähentää verotuksessa

Lahjaveron määrä

Lahjaveron määrään vaikuttaa annetun lahjan arvo, ja tämän lisäksi sukulaisuussuhde.

Lahjan määrä on yksinkertaisesti lahjan käypä arvo antohetkellä. Riippuen millainen lahja on kyseessä, sen arvo tulee määrittää, jotta saadaan laskettua lahjaveron määrä. Esimerkiksi arvopapereissa tai osakkeissa pankin tai arvopaperiyhtiön dokumentti arvosta riittää. Jos taas lahjoitetaan asunto- tai kiinteistöosakkeita, näiden arvo tulee määrittää esimerkiksi kiinteistönvälittäjän avulla.

Sukulaissuuhde määrittää lahjaveron veroluokan. Lahjaveron veroluokkia on kaksi, ja ne on eritelty alla

1. VEROLUOKKA2. VEROLUOKKA
LähisukulaisetMuut kuin lähisukulaiset
Aviopuoliso, avopuoliso, rekisteröity parisuhde, lapsi, lapsenlapsi, tai muu lähisukulainenSuvun ja perheen ulkopuoliset henkilöt

Veroluokkaan 1 kuuluvat lähisukulaiset maksavat aina vähemmän lahjaveroa kuin veroluokkaan 2 kuuluvat henkilöt. Lahjaveron määrässä voi olla suuriakin eroja. Katso esimerkit alta.

ANNETUN LAHJAN ARVOLAHJAVERON MÄÄRÄ, VEROLUOKKA 1LAHJAVERON MÄÄRÄ, VEROLUOKKA 2
5000 €100 €100 €
10 000 €500 €1050 €
50 000 €4200 €10 150 €
100 000 €10 100 €24 450 €

Lahjaveroon liittyvät poikkeukset

Lahjaveroon liittyy myös poikkeuksia, ja joissain tapauksissa lahjaveroa ei tarvitse suorittaa. Poikkeuksen lahjoituksiin tekee kasvatukseen koulutukseen, koti-irtaimistoon tai normaaliin elatukseen liittyvät suoritukset. Lisäksi lahjaverovelvollisuus koskee pätee pääsääntöisesti vain Suomessa asuvia henkilöitä,.

Verottajan ohjeen mukaan tavanomainen koti-irtaimisto voidaan antaa lahjana, se voi olla lahjaverosta vapaa. Lahjaksi saadusta irtaimistosta ei makseta veroa, ellei yksittäisen esineen arvo ole 5000 euroa tai enemmän. Verottaja antaa myös selkeä ohjeen sivuillaan, jossa mainitaan, että alle 4000 euron koti-irtaimistoon liittyviä lahjoja voi saada verottomasti jopa useita kertoja kolmen vuoden aikana, eikä näihin sovelleta lahjaveroa.

Lahjaveron poikkeus 1. – Toisen elatuksen maksaminen

Lahjaveroa ei tarvitse myöskään suorittaa jos maksaa toisen puolesta päivittäisiä elämisen kuluja, tai esimerkiksi opiskeluun liittyviä menoja. Toisen henkilön puolesta voi siis maksaa esimerkiksi vuokran, vakuutusmaksut, koulukirjat tai kauppaostokset. Näistä maksuista ei mene lahjaveroa. Ainoana ehtona on, että maksajan tulee maksa yksittäinen kulu suoraan esimerkiksi vuokranantajalle, eikä suoritusta saa käyttää muuhun tarkoitukseen.

Toinen henkilö voi siis maksaa esimerkiksi vuokran suoraan vuokranantajalle, ja sitä ei lasketa lahjaksi, eikä siitä tarvitse maksaa lahjaveroa.

Vanhempi tai isovanhempi voi maksaa esimerkiksi lapsensa päivittäisiä menoja näin halutessaan, oli lapsi sitten kotona asuva tai itsenäinen täysi-ikäinen. Toisaalta myös aikuinen lapsi voi maksaa myös vanhempiensa, sisarustensa tai ystäviensä elatusmenoja.

Lahjaveroilmoitusta ei tarvitse antaa jos maksat elatus- tai muita menoja suoraan kolmannelle osapuolelle. Säännöksen soveltaminen ei edellytä sukulaisuussuhdetta. Et kuitenkaan voi maksaa menoja vastaavaa summa rahana suoraan saajan tilille, tällöin kyseessä on lahja.

TILANNELAHJAVEROVELVOLLISUUS
Äiti maksaa lapsensa sähkölaskunEi
Ystävä maksaa toisen vuokranEi
Aikuinen lapsi siirtää äidilleen 6000 euroa auton ostoa vartenKyllä
Isä ostaa lapselleen 10000 euron autonKyllä
Ystävä maksaa toisen 4000 euron kulutusluotonEi
Ystävä maksaa toisen 7000 euron kulutusluotonKyllä

Lahjaveron poikkeus 2. – Ulkomailla asuminen

Suomen verottajan ohjeet koskevat pääsääntöisesti Suomessa asuvia henkilöitä. Verottajan ohjeissa eritellään selkeästi, kuinka lahjaveroa sovelletaan, ja mihin tilanteisiin. Lahja- ja perintöveroa koskevassa lainsäädännössä todetaankin: “Ellei jäämistö-, lahja- tai vakuutussaannon osapuolista kumpikaan asunut Suomessa verovelvollisuuden alkaessa, ei saannosta ole maksettava perintö- tai lahjaveroa”.

Näin ollen lahjaveroa on suoritettava jos seuraavat ehdot täyttyvät:

  • Lahjansaaja tai lahjanantaja asui lahjoitushetkellä Suomessa tai
  • Jos lahjoitettavana on Suomessa sijaitsevaa kiinteää omaisuutta, tai sellaisia osakkeita, jonka varoista enemmän kuin 50 % sisältää Suomessa olevaa kiinteää omaisuutta.

Jos siis sekä lahjantaja ja lahjansaaja eivät ole kirjoilla Suomessa, ja lahjan kohteena ei ole kiinteää omaisuutta Suomessa, lahjaveroa ei lähtökohtaisesti tarvitse suorittaa Suomen verottajalle. Jos lahjana annetaan esimerkiksi Ruotsissa tai Espanjassa sijaitseva kiinteistö tai rahalahjoitus, mutta lahjanantaja tai saaja eivät asu Suomessa, lahjaveroa ei tarvitse suorittaa.

Naapurimaamme Ruotsi on muutenkin mielenkiintoinen esimerkki. Ruotsi on luopunut perintö- ja lahjaverotuksesta kokonaan ja irtisanoutunut pohjoismaisesta perintö- ja lahjaverosopimuksesta, Yleisen käytännön mukaan esimerkiksi tuloverotuksessa verotusvaltion muuttuminen voi edellyttää jopa kolmen vuoden asumista, mutta lahja- ja perintöverotusta varten verotusvaltio muuttuu sillä hetkellä, kun henkilö muuttaa pysyvästi toiseen valtioon asumaan. Lahjan antaja ja saaja voivat siis periaatteessa muuttaa Ruotsiin, ja välttyä lahjaverolta.

Verotulkinnat ovat kuitenkin aina yksittäistapauksia, joten pelkät yleistulkinnat eivät välttämättä päde kaikissa tilanteissa.

Lahjaveron poikkeus 3. – Laadi velkakirjat jos annat rahalahjan toiselle

Jos tilanne vaatii isomman kuin 5000 euron rahalahjan antamista kolmen vuoden ajalla, on mahdollista antaa suoritus lahjana, tai laatia velkakirja. Jos velkakirja laaditaan, siihen tulee määrittää velan takaisinmaksuun liittyvät yksityiskohdat. Näin ollen velka tulee maksaa takaisin, mutta velallinen ja velanantaja voivat kohtuullisen vapaasti määrittää takaisinmaksun ehdot.

Esimerkiksi lapsi voi avustaa vanhempiaan rahallisesti, ja velkakirjan ehdoissa voidaan määrittää takaisinmaksu pitkäksi. Näin verottajan suuntaan kommunikoidaan, että rahasumma on tarkoitus maksaa takaisin. Velanottaja ja velanantaja määrittävät laina ehdot keskenään, ja esimerkiksi korkoa ei ole välttämätöntä periä. Verottajalle on varauduttava esitettämään velasta velkakirja. Velan lyhentäminen voi olla pientäkin, ja loppusumma voidaan esimerkiksi säästää perinnönjakoon ja otetaan vasta kuolinpesästä.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että velkaa tulee lyhentää. Jos yksityishenkilöiden välistä korotonta lainaa ei lyhennetä, verottaja voi pitää tapauskohtaisesti tällaista lainaa lahjana. Jos velkaa lyhennetään pääasiassa antamalla takaisinmaksuerät anteeksi, saatetaan velkaa pitää lahjana, josta määrätään maksettavaksi lahjavero.

Elatusmenojen maksaminen – muista myös kotitalousvähennys

Toisen puolesta voi maksaa myös muita kuin perinteisiä elatusmenoja. Voit esimerkiksi ostaa ystävälle, vanhemmalle tai lapselle palveluita verottomasti, ja saat näistä lisäksi kotitalousvähennyksen. Aikuinen lapsi voi esimerkiksi maksaa vanhemmalleen viikoittaisen kotisiivouksen tai muita palveluita. Näistä ei suoriteta lahjaveroa, ja palvelu voidaan laskea kotitalousvähennyksen piiriin.

Vertaa kulutusluotot ilmaiseksi

Tiedoksi lukijoille: Artikkeli sisältää SalkunRakentajan markkinointikumppanin sivuille linkkejä, joiden perusteella SalkunRakentaja-sivusto voi saada korvauksia.

2 kommenttia

2 kommenttia

  1. Avatar

    Jyrki

    6.11.2019 at 22:54

    Riittää että perinnönjättäjä tai lahjan antaja asuu Ruotsissa.

  2. Avatar

    Bernstein

    16.11.2019 at 09:05

    Jyrki – ei riitä, jos saaja asuu Suomessa. Suomen ahne verottaja vaatii päästä osille, olipa kuka tai mikä tahansa lahjoituksen tai perimissaannon osapuoli kirjoilla Suomessa. Ja ellei ole kirjoilla, alkaa verottaja tutkia “tosiasiallista” oleskelumaata eli pitkät lomat yms on vietettävä Suomessa verokarhun tietämättä.

    Kommentti blogistille: Verottaja tosiaan nu..ii pilkkua tuossa elantomenoasiassa. Vaikka miten järkevää olisi, maitotölkin hintaa ei saa siirtää lapsen tai mummon tilille vaan se tölkki on maksettava lahjoittajan omalta tililtä. Järkevämpäähän olisi, että lapsi oppii itse raha-asioistaan huolehtimisen, mutta voi pyytää taloudellista apua ellei rahat joskus vaan riitä. Jos sen sijaan äiti makselee kaikki tyttären kosmetiikkaostokset ja trendikahvilakäynnit laskun mukaan, kohtuullista kulutuskäyttäytymistä ei opita koskaan. Myös lapsen asunnon vuokran tai omistusasunnon yhtiövastikkeen(jotka nekin saa maksaa toisen puolesta verotta) osalta olisi parempi, että lapsi ensin näkisi omasta puhelinpankistaan, millaisia summia ihmisen elättämiseen tarvitaan.

    Tiedossani on vain yksi myönnytys, jossa lahjoitettu raha saa ensin käväistä saajan tilillä: Vanhempien asuntoon kohdistuvan kotitalousvähennyksen kustannukset VH jostain syystä sallii maksettavan ensin vanhempien tililtä ja lapsen maksettavaksi tuleva osuus voidaan siirtää takaisin vanhemmille myöhemmin(tai päinvastoin).
    Tuossakin on siis fiskaalisesti kyse lahjasta: Lapsi lahjoittaa vanhemmilleen hoiva- tai remppapalvelun. Ellei yhden ihmisen max kotitalousvähennys riitä, kannattaa jakaa kustannukset usemmalle ihmiselle mieluummin kuin jakaa remppa useammalle vuodelle.

    Remontti- ja hoivakulujen lahjoittaminen on verottajan mielestä jotenkin eri asia kuin elantomenojen lahjoittaminen.

    Toisaalta verolakien säätäjä on – ideologialleen uskollisena – pitänyt huolen, etteivät (“suurituloiset”) vanhemmat puolestaan voi kustantaa lapsensa remontteja, vaikka 90% perheen kaikista sisäisistä “tulonsiirroista” kulkee juuri (työssäkäyviltä) vanhemmilta (opintotuen varassa eläville ja asuntovelkaisille) lapsille.

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


Outbound linkkien seuranta

Copyright © 2019 Salkkumedia Oy

Ylös