Maailmantalous kasvaa OECD:n mukaan hitaammin kuin kertaakaan vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin.
Torstaina julkaistun OECD:n maailmantalouden kasvuennusteen mukaan vuoden 2020 kasvu on 2,9 prosenttia, kun ennuste syyskuussa oli 3,0 prosenttia vuositasolla. Kasvu voi palautua jälleen kolmeen prosenttiin vuonna 2021, jos Kiinan kasvun hidastumista hillitään yllättäen.
Yhdysvaltain talouden ennustetaan kasvavan 2,3 prosentin vuosivauhdilla, jossa on laskua syyskuun 2,4 prosentin ennusteisiin. USA:n kasvu jatkaa hidastumistaan 2,0 prosenttiin vuosina 2020 ja 2021.
Euroopan talouskasvu on puolestaan pysähtynyt. Euroalueella vuoden 2019 odotetaan kasvavan 1,2 prosenttia ja hidastuvan edelleen 1,1 prosenttiin ensi vuonna. Kasvua on reivattu 0,1 prosenttiyksikköä ylöspäin syyskuun ennusteesta.
Kiinan talouskasvu osoittaa OECd:n mukaan odottamatonta joustavuutta, ja maan talouskasvu nousee syyskuun 6,1 prosentin ennusteesta 6,2 prosenttiin vuodelle 2019. Kiinan talouden ennustetaan kuitenkin myös hidastuvan merkittävästi 5,7 prosenttiin vuosina 2020 ja 5,5 prosenttia vuonna 2021.
OECD:n raportissa varoitetaan, että “monenvälisyyden” ollessa taantumassa, raha- ja finanssipolitiikan kaltaisten elvytysvälineiden voimat saattavat heikentyä ja yritysten luottamus heikentyä.OECD:n pääekonomisti Laurence Boone kertoo raportista, että Euroopan keskuspankin kvantitatiivisen elvytysohjelman uudelleen käynnistämisellä voi olla vain rajallinen vaikutus talouskasvuun, ellei sitä täydennetä merkittävillä julkisilla investoinneilla.
OECD:n mukaan tarvitaan rohkeita toimia, jotta voidaan puuttua sekä yritysten epävarmuustekijöihin että maailmantalouden perustavanlaatuisiin muutoksiin. Poliittisen päätöksenteon on johdettava siirtymiseen puhtaampaan energiaan ja yhä digitaalisempaan maailmaan. Hallitusten on tehtävä pikaisesti yhteistyötä investointien lisäämiseksi ja oikeudenmukaisten kansainvälisten sääntöjen vahvistamiseksi verotuksessa ja maailmankaupassa.
”Olisi virhe pitää näitä muutoksia väliaikaisina, jotka voitaisiin hoitaa raha- tai finanssipolitiikalla: ne ovat rakenteellisia”, Boone toteaa.
