Se ei kuitenkaan ole hidastanut Euroopan uniota, joka on määritellyt poikkeuksellisen kattavan Green Dealinsä Euroopan kasvustrategiaksi.
Tavoitteena on tulla maailman ensimmäiseksi ilmastoneutraaliksi maanosaksi vuoteen 2050 mennessä. Green Dealin puitteissa tämä tarkoittaa varsinkin saastuttamisen lopettamista, halpaa ja turvallista energiaa, älykkäämpää liikennettä sekä korkealaatuista ruokaa.
Euroopassa investointeja peräänkuuluttavat äänet ovat tulleet äänekkäimmiksi. Näiden mukaan on aivan liian pitkään tuijotettu budjettivajeita investointien sijaan. Varsinkin kun lainarahaa saa halvalla, jopa kiinteällä korolla. Tämä resonoi Japanista opitun kanssa: matalan kasvun aika pitkittyy ikuiseksi, ellei investointeja tuottavuuden parantamiseksi tehdä.
Parantunut tuottavuus on sinänsä ilmastoteko. Nyt EU haluaa kohdistaa paukut varsinkin kiertotalouteen, rakennusten entisöintiin, saastuttamisen lopettamiseen, vihreämpään ja terveellisempään maatalouteen, hiilidioksidipäästöttömään liikenteeseen sekä tutkimukseen ja kehitykseen. Maailman toiseksi suurin talousalue haluaa johtaa esimerkillään, mutta myös tuomalla hiiliveron EU:n rajalle, eli vastuuttomasti tuotettujen tuotteiden tullin.
Green Dealissä fokus on kaikkien sisällyttämisessä, “We need a just transition for all. Or it won’t work at all”. Kestävän kehityksen investointien katsotaan yksilötasolla parantavan työllisyyttä, hyvinvointia ja elintasoa. Lisäksi ymmärretään, että eri maiden päästötilanteen tasoittamiseksi tarvitaan rajat ylittävää tukea. Vaikka esimerkiksi Saksalla on vahva valtiollinen kehityspankki, tiiviit yhteistyöt yliopistoiden ja liike-elämän välillä ja korkeatasoinen ammatillinen koulutus, tämä ei koske kaikkia Euroopan maita.
Siksi valtio- ja yritystasolla ilmastotavoitteen sisällyttämiseksi on määritetty Just Transition Mechanism, johon sisältyy i) Just Transition Fund, ii) Euroopan Investointipankin tasevaroja ja iii) InvestEU-ohjelma. Nämä yhteensä 100 miljardia euroa on tarkoitus investoida yhdessä paikallisjulkisten ja yksityisten varojen kanssa.
Tukea saavat kaikki, jotka haluavat kasvaa kestävään kehitykseen pyrkivien innovointien ja transformaation kautta. Tältä osin ei niinkään etsitä parhaita toimialoja tai sijoitustuottoja, vaan ensisijaisesti halukkaita. Painotus on ilmastomuutoksen torjumisessa positiivisen kautta. Koska tällainen ei siltikään kiinnosta kaikkia, kyytipojaksi tarjotaan myös Euroopan ensimmäinen ilmastolaki. Sillä pyritään tekemään ilmastoneutraaliuuteen siirtymisestä peruuttamattoman.
Green Dealin taakse ollaan kasaamassa kaikki Euroopan unionin käytössä olevat tahot, kuten Euroopan keskuspankki ja finanssivalvontaviranomaiset, Euroopan Investointipankki, EU:n rakennerahastot ja muut sijoitusrahastot. Tällä pyritään aikaansaaman koordinoitu ponnistus sellaisen talouskasvun aikaansaamiseksi, missä yhteinen hyvä olisi keskiössä. EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde aikookin sisällyttää ilmastomuutoksen EKP:n ajatteluun.
Tämä tarkoittaa paitsi ilmastonmuutosten kustannusten huomioimista BKT-arvioissa, mahdollisesti myös totutusta poikkeavaa elvytysten kohdistamista. EKP:n mandaatti on rajallinen, mutta esimerkiksi määrällisen elvytyksen osto-kohteita säätämällä EKP voi nostaa vastuuttomien yritysten rahoituskustannuksia. Tässä yhteydessä epäortodoksinen, lähinnä kulutuksen kasvuun tähtäävä helikopteriraha -toimenpide tuntuu entistä kaukaisemmalta.
Euroopan Green Dealiä on luonnollisesti kritisoitu. Ympäristöaktivistien toimesta riittämättömäksi, toisten toimesta ilmastohysteriaksi. Itse näkisin, että Euroopan laajuinen investointiohjelma on erittäin hyvä uutinen. Sekä taloudelle että ilmastolle. Tuottavuuden parantaminen on joka tapauksessa ainoa keino välttää Japanin kohtalo. Green Deal käy siksi hyvästä esimerkistä, miten kapitalismin puutteitavoi ja pitääkin kompensoida.
Yrittäjälle Euroopan Green Deal voi olla konkreettinen tilaisuus liiketoimeen, joka osallistuu ja hyötyy kestävän kehityksen megatrendistä. Arvopohjalla on liiketoimessa kasvavaa markkina-arvoa. Tätä aihetta sivusimme myös Jyri Engeströmin kanssa #rahapodissa.
Sijoittajan kannalta kestävän kehityksen megatrendiä voi helposti hyödyntää sijoittamalla esimerkiksi kustannustehokkaaseen, kasvuosuudelliseen ETF-rahastoon, jonka salkkuun kerätään eri tavoin kestävästä kehityksestä hyötyviä yhtiöitä.
Todennäköisesti kymmeniä vuosia jatkuvan ilmiön siivittämänä sijoittajan saama tuotto voi hyvinkin ylittää markkinoiden keskimääräistä vuotuista tuoton usealla prosenttiyksiköllä.
Lue aiheesta lisää:
- Nordnetiltä uusia toiminnallisuuksia sijoituskohteiden löytämiseen
- IPCC kiihdyttää kestävän kehityksen megatrendiä
- Kestävä kehitys, parempaa tuottoa
- Kestävän kehityksen kapitalismi kannattaa
Artikkeli on julkaistu alun perin Nordnetblogissa 20.12.2019.
