Oma talous

Miksi kovapalkkainen johtajan pesti ei kelpaa? Näin vastaa professori

Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen professori Taru Feldt. Kuvaaja Tarja Vänskä-Kauhanen.

Kovan johtajan ihannemalli pitäisi romuttaa, väittää psykologian professori.

Johtotehtävissä vaatimuslista on pitkä, toteaa professori Taru Feldt Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta.

“Kun työtä tehdään muutosten ja epävarmuuden keskellä globaalissa maailmassa, haasteita riittää organisaation suunnannäyttäjänä. Ei ole siis ihme, että johtotehtävät eivät välttämättä houkuttele”, Feldt toteaa.

Feldt on vastannut laajasta Johtamisen pelko -tutkimushankkeesta, joka toteutettiin vuosina 2017–2019. Tutkimuksessa haettiin vastauksia siihen, miksi johtotehtävät eivät houkuttele korkeasti koulutettuja asiantuntijoita sekä siihen, mikä selittää johtajien halukkuutta hakeutua muihin tehtäviin.

Kyselyyn osallistui professoreita, tieteentekijöitä, ekonomeja ja diplomi-insinöörejä. Tutkituista 1147 ei toiminut johtotehtävissä ja 895 toimi. Lisäksi selvitettiin 990:n alaisen arvioita johtajiensa huolista ja peloista.

Moni pelkää epäonnistumista

Tulokset osoittivat, että tehtävien seurauksiin liittyvät huolet ja pelot laskevat merkittävästi korkeasti koulutettujen henkilöiden halukkuutta pyrkiä johtotehtäviin ammattitaustasta riippumatta.

“Epäonnistumisen pelko oli suurin selittäjä. Tällaisia pelonaiheita olivat kritiikille altistuminen ja kasvojen menettäminen. Toinen selittäjä oli huoli työn ja muun elämän tasapainon menettämisestä. Kolmas selittäjä oli huoli johtotehtävien aiheuttamista vaikeuksista itselle ja muille, esimerkiksi jaksamisongelmat ja alaisten loukkaaminen päätöksenteossa”, Feldt tiivistää.

Naiset, alle 35-vuotiaat ja alaikäisten lasten vanhemmat olivat eniten huolissaan johtotehtävien seurauksista heidän puntaroidessaan uravaihtoehtoja.

“Nämä tulokset eivät sinänsä yllättäneet. Yllätyimme kuitenkin siitä, että naiset ja miehet näyttivät olevan samalla viivalla johtamisen motivaation suhteen. Eroja ei löytynyt siitäkään, kuinka luontaisina johtajina tutkitut itseään pitivät. Naisten vähäisempi edustus työelämän johtopaikoilla ei siis selity motivaatiotekijöillä vaan pikemminkin heidän suuremmilla huolillaan johtotehtävien kielteisistä seurauksista”, Feldt toteaa.

Huolestunutta johtajaa pidetään oikeudenmukaisena

Huolet olivat yhteydessä myös johtajien urasuunnitelmiin. Mitä enemmän he olivat huolissaan vaikeuksista sekä työn ja muun elämän epätasapainosta, sitä todennäköisemmin he harkitsivat hakeutumista muihin tehtäviin. Kohtuullisesti huolestuneita johtajia aineistossa oli 47 prosenttia, melko huolettomia 46 prosenttia ja erittäin huolestuneita 7 prosenttia.

Johtajan huolet heijastuvat alaisiinkin.

“Johtajien huolestuneisuus ”läikkyi” heidän alaisilleen, sillä johtajien omat ja alaisten arviot johtajiensa huolestuneisuudesta kävivät hyvin yksiin. Alaisten silmin kohtuullinen huolestuneisuus oli kuitenkin myönteinen asia: näihin johtajiin oltiin tyytyväisimpiä, heidän koettiin kuuntelevan muita päätöstenteossa ja heitä pidettiin oikeudenmukaisina.”

Johtotehtäviin liittyvien huolten ja pelkojen tutkimus oli laatuaan ensimmäinen Suomessa. Sitä on rahoittanut Työsuojelurahasto. Tuloksilla on annettavaa organisaatioiden ja työelämän kehittämiselle.

Feldtin mukaan organisaatioiden tulisi kehittää toimintatapoja, joilla potentiaalisia johtajia ja johtotehtävissä toimivia voitaisiin auttaa käsittelemään tehtävien seurauksiin liittyviä pelkoja ja huolia.

“Hyviä tapoja ovat työ- ja uraohjaus, mentorointi, koulutus ja työn muun elämän yhteensovittamista edistävät joustot.”

Lisäksi professorin mielestä olisi jo aika murtaa lopullisesti ”piinkovan” johtajan ihannemalli. Johtajakin saa olla huolissaan ja meidän pitäisi oppia luottavaisin mielin puhumaan näistä huolista nykypäivän työelämässä, Feldt summaa.

Hankkeen loppuraportit:

Feldt, T., Tsupari, H., Kilponen, K., Auvinen, E., Huhtala, M., Muotka, J. & Mauno, S. (2019). Miltä johtotehtävä tuntuisi? Johtotehtävien seurauksiin liittyvät huolenaiheet korkeasti koulutetuilla asiantuntijoilla, niiden selittäjät ja seuraukset. Jyväskylän yliopiston psykologia laitoksen julkaisuja, 356. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7804-4

Auvinen, E., Kilponen, K., Tsupari, H., Huhtala, M., Muotka, J., & Feldt, T. (2019). Johtotehtäviin liittyvät huolenaiheet korkeasti koulutetuilla johtajilla: Selittäjät, seuraukset ja alaisten kokemukset. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja, 357. Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7844-0

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös