Makrotalous

Julkisen talouden kestävyysvaje on syvempi kuin aiemmin luultiin

Suomen Pankki julkaisi synkän ennusteen julkisen talouden kehityksestä.

Julkisen talouden kestävyysvaje kuvaa julkisen talouden velkaantumista tilanteessa, jossa julkiset menot kasvavat väestön ikääntymisen takia. Kestävyysvaje voidaan ilmaista joko euromääräisenä tai prosentteina suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Suomen julkisen talouden kestävyysvaje johtuu siitä, että julkisessa taloudessa yhä suhdanteista riippumatonta rakenteellista alijäämää, ja väestörakenteen epäsuotuisan kehityksen jatkuminen aiheuttaa myös paineita julkiselle taloudelle. Väestön ikääntyessä julkisen talouden eläke-, terveydenhoito- ja hoivamenot kasvavat. Samanaikaisesti se työikäisen väestön määrä edelleen laskee, eli se väestönosa vähenee, joka rahoittaa julkista taloutta veromaksuina.

Joulukuussa 2018 valtiovarainministeriö arvioi Suomen julkisen talouden kestävyysvajeeksi 3,8 prosenttia eli 9,1 miljardia euroa. Kestävyysvajeen kehitystä arvioitiin olettamalla, että nykyinen talouspolitiikka jatkuu.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen tavoitteena on normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa tasapainottaa julkinen talous vuoteen 2023 mennessä.

Marinin hallituksen tavoite on haastava. Nyt nimittäin Suomen Pankki on kuitenkin julkistanut aiempaa synkemmän arvioin julkisen talouden tilanteesta.

Keskuspankin kestävyysvajearvion mukaan julkisen talouden sopeutustarve on noin 4,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteesta. Jos kestävyysvajeelle ei tehdä mitään, se johtaa Suomen Pankin mukaan ennen pitkää julkisen velan hallitsemattomaan kasvuun.

Kestävyysvajearvion tarkistus johtuu osin siitä, että ennuste julkisen talouden lähivuosien alijäämästä on kasvanut. Tämä on Suomen Pankin mukaan seurausta sekä julkisen talouden tasapainoa heikentävistä päätöksistä että yleisen talouskehityksen näkymien vaimenemisesta.

Alijäämän kasvu johtuu siis osin finanssipolitiikasta, joka on keventynyt ja kevenee edelleen vuonna 2020, keskuspankki toteaa.

Suomen Pankki ottaa poikkeuksellisesti myös kantaa niihin keinoihin, joita tarvitaan kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi.

”Julkisen talouden tulopohjaa voidaan vahvistaa tuottavuutta ja talouskasvua tukevilla rakenteellisilla uudistuksilla, työllisyysasteen nostamisella ja verorakenteen muuttamisella paremmin kasvua tukevaan suuntaan”, Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Arto Kokkinen toteaa.

Kokkisen mukaan menorakenteeseen tulisi kiinnittää jatkossa erityistä huomiota väestön ikääntymisen aiheuttamien menopaineiden vuoksi.

”Eläkemenojen voimakkain kasvu on ajoittunut menneelle 10 vuodelle, kun taas tulevina vuosina on odotettavissa terveydenhoidon ja pitkäaikaishoidon menojen kasvu, johon ei ole varauduttu samalla tavoin kuin eläkejärjestelmässä.”

Kokkisen mukaan keskeinen kysymys on, mistä julkisen talouden menoista on mahdollista säästää ja kuroa kestävyysvajetta umpeen.

Usein säästökohteina on esitetty julkinen palvelutuotanto ja työn tuottavuuden parantaminen siinä.

Kokkisen mukaan ei ole kuitenkaan välttämättä suoraviivaista säästää pelkästään julkisista palveluista koko kestävyysvajeen verran, samalla kun ikääntyvän väestön terveys- ja sosiaalipalvelujen tarve lisääntyy, vaikka tuottavuutta ja talouskasvuakin saataisiin vahvistettua. Palvelutuotannon lisäksi ekonomistin mukaan toisen mahdollisen säästökohteen muodostavat muut julkiset menot.

Säästöpaineiden pienentämiseksi julkiseen talouteen on kyettävä säästämään sekä lyhyen että pitkän aikavälin puskureita.

”Puskurit mahdollistavat myös elvytyksen huonoina aikoina ja auttavat varautumisessa tulevaisuuden kriiseihin. Liiallinen velkaantuminen voi sen sijaan vaarantaa sekä pitkän aikavälin haasteista selviämisen että elvyttävät toimet huonoina talousaikoina”, Kokkinen toteaa.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn korostaa myös työllisyyden merkitystä.

”Julkisen talouden pitkän aikavälin näkymien kannalta tavoite työllisyysasteen nostamisesta 75 prosenttiin lähivuosina onkin perusteltu. Tämän jälkeen on syytä pyrkiä vielä korkeampaan, hyvään pohjoismaiseen tasoon”, pääjohtaja Rehn kommentoi.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

Tutustu sisältömarkinoinnin ja sisällöntuotannon ratkaisuihimme Salkkumedia Oy:n kotisivuilta.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös