Rahoitusteoriaa

Korkorahastojen salkunhoitajat lyövät osakepoimijat

Aktiivisten osakerahastojen salkunhoitajat häviävät säännöllisesti markkinatuotolle. Sama ei pidä paikkansa korkosijoitusten salkunhoitajien kohdalla.

Passiivisen sijoittamisen vallankumous on ollut järisyttävä. Sijoitustutkimukset vuodesta toiseen kertovat passiivisten indeksirahastojen ja ETF:ien ylivoimasta perinteisiin sijoitusrahastoihin verrattuna.

Uusimmassa tutkimuksessa rahastotutkimusyhtiö Morningstar kertoi, että vain 23 prosenttia kaikista aktiivisista rahastoista ylitti passiivisten kilpailijoidensa tuoton keskiarvon kesäkuussa 2019 päättyneellä 10 vuoden ajanjaksolla. Lisäksi kustannuksiltaan halvimmat rahastot onnistuivat yli kaksi kertaa niin usein kuin kalleimmat lyömään markkinatuoton näiden 10 vuoden aikana.

Tämä passiivisten rahastojen ylivoima koskee kuitenkin osakerahastoja, ei korkorahastoja, kertoo MarketWatch-sivusto.

Itse asiassa aktiivisesti hoidetut korkorahastot tuottavat paremmin kuin passiivisesti hoidetut, kertoo Guggenheim Partners -yhtiön tutkimuspaperi.  

Yhtiön mukaan viimeisen viiden vuoden aktiivinen suuryrityksiin sijoittavan osakerahaston salkunhoitaja on jatkuvasti menestynyt tuotoissa heikommin kuin S&P 500 -vertailuindeksi.

Yllättävää on kuitenkin se, että samana ajanjaksona aktiiviset keskipitkän ajan korkorahastojen salkunhoitajat ovat ylittäneet vertailuindeksinsä tuoton 57 prosenttia ajasta.

Miten on siis mahdollista, että aktiivista sijoitustutkimusta hyödyntävät salkunhoitajat epäonnistuvat osakesijoituksissa, mutta onnistuvat korkosijoituksissa?

Guggenheim Partners -yhtiön mukaan osakerahastojen epäonnistumisen syy on yksinkertainen ja tuttu: tehokkaat markkinat.

Yhdysvalloissa on noin 3600 julkisen kaupankäynnin kohteena olevaa yritystä, joilla kaikilla käyvät kauppaa usein ja jotka raportoivat taloudellisesta tilanteestaan ​​säännöllisesti, jotta osakkeiden hinnat voidaan jatkuvasti päivittää uusimman informaation mukaisiksi. Se tekee osakemarkkinoista “niin lähelle tehokkaita markkinoita kuin vain voi”, Guggenheim kirjoittaa.

Korkomarkkinoilla tilanne onkin sitten toisenlainen.

Korkomarkkinoiden tarjonta on Guggenheimin mukaan monipuolista ja valtavaa. Monissa tapauksissa kaupankäynti tapahtuu “over the counter” eli suoraan ostajan ja myyjän välillä ilman pörssiä. Se tekee hinnoittelusta vähemmän avoimen kuin osakemarkkinoilla.

Yksi selitys liittyy vertailuindeksiin, johon rahastojen tuottoja verrataan. Suurin osa vertailuindekseinä käytettävistä osakeindekseistä koostuu osakkeista, jotka on painotettu suhteessa niiden markkina-arvoon. Sitä vastoin ensisijainen indeksi, jota käytetään edustamaan laajoja joukkovelkakirjamarkkinoita, on suppeampi.

Korkorahastojen 43 biljoonan dollarin markkinat käsittävät peräti viisi miljoonaa erilaista arvopaperia. Vähemmän kuin puolet liikkeeseen lasketuista korkoarvopapereista on mukana vertailuindeksissä.

Korkomarkkinat ovat muuttuneet viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana. Ne kattaa nyt useita sellaisia instrumentteja, joita korkoindeksi ei sisällä, kuten esimerkiksi asuntolainat, korkeatuottoiset yrityslainat, vivutetut lainat tai kuntien joukkovelkakirjat.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Copyright © 2019 Salkkumedia Oy

Ylös