Antti Rinne joutui luopumaan viime viikolla pääministerin asemastaan, kun hallituspuolue keskusta kertoi luottamuspulasta pääministeriä kohtaan.
Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni ei viime viikolla suoraan kertonut syitä epäluottamukseen. Ylivarovainen linja herätti epäilyjä, että epäluottamuksen takana olisi muutakin kuin Rinteen ristiriitaiset kommentit Postin omistajaohjauksen linjasta.
Rinne syytti Postia toimimisesta valtio-omistajan tahtoa vastaan. Posti halusi siirtää 700 pakettilajittelijaa Postin perustamaan yhtiöön, joka noudattaisi lajittelijoihin eri työehtosopimusta kuin aiemmin.
Kiistasta seurasi Postin lakko ja suuret tukilakot. Tilanne ratkesi sopuun lopulta, kun Posti Palvelut Oy siirtyy Paltan jäseneksi 700 hengen osalta ja pakettilajittelijoille tulee uusi työehtosopimus Paltan ja PAUn välillä.
Postin hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjola kertoi tiedotteessa, että Postin suunnitelmilla on ollut omistajaohjauksen tuki, toisin kuin mitä Antti Rinne oli väittänyt.
Nyt Kulmuni paljastaa Facebookissa, miksi Rinne menetti keskustan luottamuksen.
”Takana on yksiselitteisesti karmea politiikan viikko”, Kulmuni toteaa.
Kulmunin mukaan Rinne oli ajautumassa Postiin liittyvässä tapauksessa sellaiseen kierteeseen, että se oli syömässä hallituksen toimintakyvyn.
”Peli oli pakko viheltää poikki ja jatkuvasti paheneva tilanne rauhoitettava”, Kulmuni toteaa.
Kulmunin mukaan edessä erittäin vaikeaksi ennakoitu työmarkkinakevät. Keskusta ei pitänyt siitä, että hallitus Rinteen johdolla asettui työmarkkinakiistoissa työntekijöiden puolelle.
”Tuli ikäänkuin tavaksi liputtaa jo ennakolta voimallisesti jonkun osapuolen puolta asioissa, joihin tulisi ehdottomasti suhtautua viileän puolueettomasti. Kaikenlaiset ennakkoasennot ainoastaan vaikeuttavat työmarkkinaosapuolten välisiä neuvotteluja.”
Kulmunin mielestä työmarkkinaneuvottelut vaikeutuvat, kun on ennalta luotu odotus, että hallituksen – tai sen joidenkin puolueiden – kautta asia tulee hoidettua paremmin.
”On otettava se vastuu, joka hallitukselle kuuluu – vastuu toimimisesta tavalla, joka edesauttaa kaikin tavoin neuvottelurauhaa.”
Hallituksella tulee Kulmunin mukaan olla kyky tehdä tarvittaessa vaikeita ratkaisuja ohi työmarkkinajärjestöjen.
Valtion omistajaohjauspolitiikka ei ole myöskään minkään yksittäisen ministerin omistajaohjauspolitiikkaa vaan valtion omistajapolitiikkaa, Kulmuni painottaa. Ministerin on tiedettävä paikkansa valtionyhtiöiden komentoketjussa.
”Omistajaohjausministerin toimintaa ja tapaa hoitaa omistajaohjausta on kuitenkin monella tapaa rajoitettu ja säännelty. Yksi vahvimpia linjauksia on, että yhtiöiden johtaminen ja operatiiviset päätökset kuuluvat yhtiöiden johdolle, eikä ministeri puutu johdon yksittäisiin päätöksiin. Omistaja nimittää yhtiön hallituksen ja asettaa sen toimintaa ohjaavat suuret linjat. Hallituksella on kuitenkin näiden linjausten sisällä oma toimintavapaus ja siihen liittyvä vastuu”, Kulmuni selittää.
