Oksaharjun mukaan kauppasotimisen ja monien muiden maailmantalouden hidasteiden johdosta sijoittajat ovat tulleet entistäkin vahvemmiksi uskossaan siihen, että osakkeille vaihtoehtoiset kohteet eivät vielä hetkeen tuota reaalisesti juuri mitään.
”Näin sijoituspääomaa on ohjautunut poissulkevalla menetelmällä historiallisen suuri määrä lisää osakkeisiin ja jossain määrin myös asunto- ja kiinteistösektorille. Näiden kohteiden joukon konsensus arvioi tuottavan edes jotain”, Oksaharju kiteyttää tämän hetken osakemarkkinoiden ison kuvan Nordnetblogissa.
Korkokehitys ja talouskasvu ovat Oksaharjun mielestä keskeiset sijoitusteemat vuonna 2020. Sijoituskirjailija listaa neljä eri skenaariota, jotka poikkeavat toisistaan juuri korkokehityksen ja talouskasvun suhteen.
Skenaario 1: korot pysyvät matalina ja talouskasvu virkoaa
Jos esimerkiksi kauppasota on aiemmin hidastanut yritysten päätöksentekoa, nyt syntynyt välirauha Kiinan ja USA:n välillä voi mahdollisesti piristää taloudellista aktiviteettia, Oksaharju toteaa.
Kasvu voi globaalilla tasolla virkistyä jossain määrin, mutta globaalissa talouskasvussa on niin monta muutakin muuttujaa, ettei asia ole näin selkeä ja yksioikoinen, Oksaharju muistuttaa.
Tämä skenaario tekisi hyvää osakemarkkinoille.
”Kuitenkin skenaariossa, jossa talouskasvuodotus – jopa ennen varsinaista talouskasvun tosiasiallista piristymistä – voimistuisi, se voisi tukea osakemarkkinaa erityisesti tilanteessa, jossa monet muut omaisuusluokat (lyhyen koron talletukset rahamarkkinoille sekä valtioiden ja yritysten lainat) ovat monien silmissä tuottotasoiltaan kanveesissa.”
Tällainen skenaario olisi Oksaharjun mukaan toteutuessaankaan kaiken järjen mukaan vain tilapäinen, sillä talouden kasvun pitäisi ajan kuluessa nostaa inflaatiota, mikä pakottaisi keskuspankit korkojen nostamiseen.
Skenaario 2: Korot nousevat ja talouskasvu virkoaa
Tässä skenaariossa Oksaharjun mukaan lähtökohtaisesti sijoittajat voisivat nähdä asian siten, ettei korkojen kohoaminen itsessään kangistaisi pörssiä, jos rinnalla talous kasvaisi ja yritysten tulokset kohenisivat.
”Keskeistä olisi siis se, miten korkotason muutosnopeus suhteutuisi yritysten kasvunäkymien muutoksiin.”
Skenaario 3: Korot pysyvät matalina ja talouskasvu on heikkoa
Viimeisten vuosineljännesten aikana on aika ajoin ilmennyt hetkiä, jolloin markkinoilla on pelätty ylipäätään talouden huomattavaa hyytymistä.
”Kapsahtaako Yhdysvaltain ”viisaus” lopulta sen omaan nilkkaan, jolloin protektionismi, patriotismi ja muut vaalilupaukset tulisivat korkojen kanssa maksuun?”, Oksaharju kysyy.
Globaali velkakuorma on hissukseen ehtinyt paisua yli vuoden 2008 finanssikriisiä edeltäneen ajan, mikä lisää kasvun hyytymisen pelkoja. Tässä skenaariossa on vaarana se, että kasvanut velka voimistaa laskua.
”Jos tällä kerralla markkina kääntyisi kunnolla alamäkeen talouden alamäkeen yhdistettynä, voisi velkavipu tehdä käännöksestä mieleenpainuvalla tavalla näyttävän”, Oksaharju toteaa.
Tässä heikon talouskasvun skenaariossa yritysvalinta korostuisi, koska yksittäiset segmentit pärjäisivät myrskyisässäkin säässä ja suhdanteessa, Oksaharju korostaa.
Skenaario 4: Korot nousevat ja talouskasvu on heikkoa
Tämä skenaario on tietysti kaikkein turmiollisin. Oksaharju ei pidä tätä skenaariota kuitenkaan todennäköisenä, mutta silti mahdollisena skenaariona. Jos näin kävisi, nähtäisiin osakemarkkinoilla kylmää kyytiä.
”Tämän tyyppinen miksaus tuntuisi erityisen vaaralliselta osakkeille, sillä kuvatussa tilanteessa yritykset keskimäärin muuttuisivat nollakasvun kohteiksi tai jopa tuloksiltaan hiipuviksi, mutta samaan aikaan osakkeille vaihtoehtoiset matalamman riskin kohteet kohenisivat.”
Miksi siis kantaa kovalla riskillä neljän prosentin osinkotuotto-odotusta surkealla kasvunäkymällä, jos ”riskittömistä” kohteista alkaisi taas saada kahden tai kolmen prosentin korkotuottoa, Oksaharju kysyy.
Oksaharju ei lähde ennustamaan, mikä edellä mainituista skenaarioista toteutuu todennäköisimmin.
”Henkilökohtaisesti en ole pitänyt viisaana markkinatilanteen puolesta tai sitä vastaan äänestämisestä koko lompakolla. Tämä liittyy ensinnäkin ajatukseen siitä, että tulevaisuus ei ole ammattilaisillekaan perusteltua arviota paremmalla totuuspohjalla. Toiseksi tiedostan, että pörssistä sivussa oleva sijoittaja menettää ainakin osingot”, Oksaharju toteaa.
No mutta…
Kahdesta muuttujasta ja kahdesta muutoksen suunnasta ei oikein millään matikalla saa enempää kuin neljä skenaariota eli kombinaatiota.
Ta voihan niitä muutoksen suuntia spekuloida lisääkin: Missähän oltaisiin, jos sekä korot että talouskasvu eivät ainoastaan pysyisi ennallaan vaan tippuisivat käsi kädessä rumasti pakkaselle?