Talouden trendit

Kovat tuotto-odotukset houkuttelevat metsänomistajia pakurikäävän viljelyyn

Suomessa kasvatettujen pakurikääpien markkinoille odotetaan lähitulevaisuudessa ”kultaisia vuosia”.

Hyvinvointitrendi kasvattaa arvosienien kysyntää lisäravinteena lähitulevaisuudessa, kertoi syyskuussa Suomen Agrometsä Oy. Yhtiö on metsien monikäyttöön ja arvosienten metsäviljelyyn erikoistunut metsäpalveluyritys.

Agrometsän mukaan Kiinassa ollaan jo nyt valmiita maksamaan korkeita hintoja Suomessa kasvatetusta pakurikäävästä puhtaan ilmaston ja läpinäkyvän tuotannon vuoksi. Arvosienten kasvatuksella metsänomistajat voivat nostaa vuotuista tuottoaan merkittävästi.

Yhtiön mukaan suomalainen metsätalous tuottaa keskimäärin kolmesta viiteen prosentin vuotuisen tuoton. Pakuri-investoinnilla tai arvosienten viljelyllä sama vuotuinen tuotto voi olla kymmenestä kahteenkymmeneen prosenttiin, Agrometsä uskoo.

Pakurikäävän kilohinta täysin eri luokkaa kuin sahatavarassa tai paperissa. Pakurikäävän markkinahinta on tällä hetkellä 30–40 euroa kilolta. Yksi hehtaari pakuriviljelmää voi tuottaa 8–10 vuodessa noin 600 kiloa pakuria, eli liki 20 000 euroa.

Ilta-Sanomat kertoo, että agronomi Juuso Joona saa Tyynelän tilan metsästään lisätuloja myös pakurikäävästä. Joona kertoo, että hän ”ymppäsi” kesällä 2018 pakurikääpää koivuihin noin viiden hehtaarin alueelle. Ymppi tarkoittaa sieniviljelyssä käytettävää alkuainesta, joka lisääntyy uudessa ympäristössä.

”Ympit laitoimme teknisesti huonolaatuisiin ja vähäarvoisiin kuten kieroihin puihin, mutta arvokkaat tukkirungot jätimme koskematta”, Joona toteaa.

Tyynelän tilalla on 120 hehtaaria luomupeltoja, joilla viljellään hernettä, kauraa, spelttiä, syysvehnää, syysrypsiä ja syysruista. Lisäksi Tyynelässä on 50 hehtaaria metsää jatkuvassa eli avohakkuuttomassa kasvatuksessa.

Itä­aasian kasvun johdosta arvosienten maailmanmarkkinan arvioidaan tuplaantuvan vuoteen 2022 mennessä 42 miljardiin euroon, Agrometsä kertoo verkkosivuillaan. Sienituotteiden kysyntä on vahvassa kasvussa myös Pohjois-Amerikassa sekä Länsi-Euroopassa.

Yrityksen mukaan suomalainen pakuri on tutkitusti maailman parasta. Ilman alkuperätodistusta pakurin suomalaisuudesta joudutaan pakurista tarjoamaan markkinoilla huomattavasti alhaisempaa hintaa.

Agrometsän mukaan pakurin kasvattajan kannattaa sertifioida metsänsä luomukeruu-alueeksi, sillä siitä saatava myyntihyöty on merkittävä.

Pakurin markkinahintaan saattaa tulla laskupaineita jonkin verran 20-30 vuoden ajanjaksolla, kun tuotanto ja tarjonta lisääntyy huomattavasti. Toisaalta kysynnän kasvulle ei näy taantumista, joten tuotannon kasvun vaikutus markkinahintaan ei ole niin jyrkkä, Agrometsä arvioi.

Markkinahinta saattaa myös nousta, koska nimenomaan suomalaiselle pakurille on markkinoilla suuri kysyntä. Suomalaisen pakurin osuus maailman pakurimarkkinasta edelleen alle 15 prosenttia, yritys toteaa.

Agrometsän mukaan 5-15 vuoden kuluttua pakurikaupassa on käynnissä ”kultaiset vuodet”. Ne metsänomistajat, jotka aloittavat pakurin kasvatuksen nyt tulevat saamaan ensimmäisille pakurisadoilleen huomattavan korkean hinnan, Agrometsä kertoo.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

Tutustu sisältömarkinoinnin ja sisällöntuotannon ratkaisuihimme Salkkumedia Oy:n kotisivuilta.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös