Sharpen lukua voidaan nimittää myös ylituottomittariksi, sillä luku mittaa portfoliossa saavutetun tuoton suhdetta arvonvaihteluun. Luku lasketaan vähentämällä sijoituksen tuotosta riskitön korko ja jakamalla tulos sijoituksen riskillä eli volatiliteetilla.
Mitä korkeampi Sharpen luku, sitä enemmän lisätuottoa on onnistuttu saavuttamaan kutakin riskiyksikköä kohti ja sitä paremmin sijoitus on tuottanut otettuun riskiin nähden. Sharpen lukua 1,0 voidaan pitää nyrkkisääntönä hyvästä Sharpen luvusta. Sitä alemmat arvot eivät ole optimaalisia.
Luku sopii mainiosti esimerkiksi sijoitusrahastojen vertailuun, sillä se antaa kuvaa riskinotosta saadusta korvauksesta. Mikäli esimerkiksi kaksi salkunhoitajaa tai rahastoa ovat onnistuneet saamaan saman 10 prosentin vuosituoton salkulleen, niin alhaisemman riskitason salkku on onnistunut suhteessa paremmin. Jos sijoittajat saavat valita korkeamman tai alhaisemman riskin tietäen että tuotto on sama, luonnollisesti alhaisemman riskin sijoituskohteet valitaan.
Korkorahastojen riskiä voidaan mitata duraatiolla, eli korkoriskillä. Duraatio kuvaa rahasto-osuuden arvon herkkyyttä korkotason muutoksille. Mitä suurempi duraatio, sitä suurempi on rahaston korkoriski. Jos duraatio on esimerkiksi 5, se merkitsee, että joukkovelkakirjan hinta muuttuu noin 5 prosenttia, jos korkotuotto muuttuu yhden prosenttiyksikön. Sharpen luku ei sovellu korkorahastojen arviointiin, joten ne on jätetty tästä artikkelista ulos.
Suomen Sijoitustutkimuksen marraskuun rahastoraportti vertaili kotimaisia sijoitusrahastoja keskenään. Taulukoista voidaan poimia ne sijoitusrahastot, jotka ovat saavuttaneet korkeimman Sharpen luvun viiden edeltävän vuoden aikana ja joiden 5 vuoden Sharpe on ilmoitettu raportissa.
Yllä olevista rahastoista sijoittajat ovat saaneet parasta tuottoa suhteessa otettuun riskiin. Tärkeää on kuitenkin ymmärtää ja huomata, että korkea Sharpen luku perustuu historialliseen tuottoon, eikä se välttämättä korreloi absoluuttisen vuosituoton korkeudesta. Matalamman Sharpen rahastolla voi silti olla korkean Sharpen rahastoa kovempi vuosituotto, mutta se on tällöin saavutettu ottamalla tuottoon nähden enemmän riskiä.
Vaihtoehtoiset sijoitukset ja ensisijassa kiinteistörahastot ovat listan kärjessä. Seuraavana tulevat pienyhtiöihin sijoittavat rahastot, jotka ovat saavuttaneet korkean Sharpen lisäksi myös erittäin korkeaa vuotuista tuottoa edeltävän viiden vuoden aikana. Taalerin Mikro Markka Osake A on tarjonnut lähes 20 prosentin vuotuista tuottoa sijoittajilleen.
Huomiotavaa on se, että harva rahasto kuitenkaan on onnistunut saavuttamaan yli 1,0 Sharpen lukua edeltävän viiden vuoden aikana. Käytännössä vain muutama rahasto on onnistunut saavuttamaan hyväksyttävän korkeaa tuottoa suhteessa otettuun riskiin ja yllä on listattu kaikki pohjoismaiset rahastot joiden Sharpe on yli 1,0.
Moni rahasto siis edelleen tuottaa yksinkertaisesti liian vähän suhteutettuna portfolion riskiin. Tällaiset suoritukset saavat kokeneet sijoittajat kyseenalaistamaan entistä enemmän aktiivisten rahastojen korkeat hallinnointipalkkiot.
