Perintö- ja lahjaverotus on kansainvälisesti poistumassa oleva veromuoto ja siksi suomen perintö- ja lahjavero on monissa tilanteissa varsin helppoa välttää, arvioivat Janne Juusela ja Tere Sammallahti ajatuspaja Liberan raportissa.
Perinnön tai lahjan antaja sekä saaja voivat välttää veron siten, että he asuvat varallisuuden siirtymisajankohtana maassa, jossa ei ole perintö- ja lahjaverotusta. Juuselan ja Sammallahden mukaan Suomen kannalta erityisen ongelmallista on, että lähinaapureissamme Ruotsissa, Norjassa ja Virossa ei ole enää perintö- ja lahjaveroa.
Tällainen verosuunnittelu suosii varakkaita perinnön saajia, koska asuinpaikan pysyvä tai väliaikainen muuttaminen on verrattain helppoa, mutta käytännössä mahdollinen verosuunnittelumuoto vain varakkaille verovelvollisille.
Raportin mukaan vero, joka luo varakkaille merkittävän kannustimen muuttaa pois Suomesta, on huono vero. Se on myös epäoikeudenmukainen vero, koska sen välttäminen ei ole mahdollista pieni- ja keskituloisille suomalaisilla.
”Perintö- ja lahjaverotusta puolustetaan nimenomaisesti varallisuuserojen kaventamisella. Tavoitetta voi kyseenalaistaa jo senkin takia, että Suomi on yksi maailman pienimpien tulo- ja varallisuuserojen maa. Tämän tavoitteen toteuttaminen on vaikeaa kansainvälisessä ja avoimessa taloudessa, jossa monet muut maat eivät verota perintöjä ja lahjoja. Tällöin uhkana on, että verot jäävät ensisijaisesti keskiluokan, ns. tavallisten kansalaisten maksettaviksi” Juusela ja Sammallahti toteavat.
Myös väite perintö- ja lahjaveron varallisuuseroja pienentävästä vaikutuksesta saattaa olla raportin mukaan heikommalla pohjalla kuin aikaisemmin on ajateltu.
Uppsalan yliopiston tutkijoiden vuonna 2016 julkaiseman keskustelualoitteen johtopäätösten mukaan perintö- ja lahjavero aiheuttaa suhteellisesti isomman hyvinvointitappion pieni- ja keskituloisille perijöille kuin jo taloudellisesti riippumattomille tai erittäin varakkaille perijöille.
Perintö- ja lahjaverolla ei ole siis merkittävää vaikutusta jo ennestään varakkaiden elintasoon, Liberan raportissa todetaan. Vähävaraisen perijän perinnön verottaminen puolestaan alentaa merkittävästi hänen mahdollisuuksiaan parantaa elintasoaan.
Ruotsalaistutkimuksen toinen johtopäätös oli se, että perintö- ja lahjavero ei itsessään vähennä varallisuuseroja, toisin kuin yleisesti on ajateltu.
”Tutkimuksessa varallisuuseroja mittaava gini-kerroin laski 5–10 % perintö- ja lahjaveron poiston seurauksena. Yhtenä selityksenä arveltiin olevan sen, että isommat perinnöt jakautuvat useammalle perijälle. Toisekseen tutkijat arvelivat, että veromuodon poisto vapautti suhteellisesti enemmän pääomia vähävaraisemmille perijöille, verrattuna heidän alkuperäiseen omaisuuteensa”, Juusela ja Sammallahti toteavat.
Yksi selitys varallisuuserojen pienentymiselle saattaa olla myös se, että Ruotsissakin varakkaat pystyivät keventämään verotaakkaansa verosuunnittelulla. Vähävaraisemmilla sitä mahdollisuutta ei välttämättä ole, ja siksi he ovat maksaneet perintö- ja lahjaverot täysimääräisinä.
Lisäksi varakkaampien perimä varallisuus saattaa soveltua erilaisten verohuojennusten piiriin.
Juusela ja Sammallahti muistuttavat, ettei ruotsalaisaineiston perusteella ei vielä saada laskettua tarkkoja arvioita sille, miten perintö- ja lahjaverosta luopuminen vaikuttaisi Suomessa.
”Lisää täsmentävää tutkimusta aiheesta varmasti tarvitaan syy-seuraussuhteiden ymmärtämiseksi. Silti tämä tutkimus antaa vahvoja ja verrattain johdonmukaisia viitteitä siitä, että perintö- ja lahjavero itsessään kasvattaa varallisuuseroja, toisin kuin veropoliittisessa keskustelussa yleensä esitetään”, Juusela ja Sammallahti toteavat.
Kokoomus ei halua perintöveroa pois, pysyy köyhät köyhinä ja nöyrinä.