Postin dramaattiseen työkiistaan saatiin ratkaisu marraskuun lopussa, kun sekä työnantajia edustava Palta että työntekijöitä edustava Pau hyväksyivät sovintoesityksen. Samalla myös suunnitellut tukilakot peruuntuvat. Sopimuksen mukaan Postin pakettilajittelijoille tulee uusi työehtosopimus, joista neuvottelut käydään Paltan ja PAUn välillä.
Riidassa oli kyse ennen kaikkea siitä, että Posti siirsi 700 pakettilajittelijaa syyskuun alussa tytäryhtiöönsä liikkeenluovutuksella. Samalla Posti siirsi pakettilajittelijat halvemman työehtosopimuksen piiriin. Nyt saavutetussa sovinnossa siirto toiseen työehtosopimukseen perutaan.
Postin työkiista liittyi Osmo Soininvaaran mielestä ongelmaan, jota kutsutaan nimellä työmarkkinoiden polarisoituminen. Se tarkoittaa sitä, että työpaikat ovat lisääntyvät sellaisissa ammateissa, joissa ansaitaan korkeimpia ja matalimpia palkkoja, samalla kun keskipalkkaiset työpaikat ovat suhteessa vähentyneet.
Tässä ilmiössä siis keskipalkkaisten ammattien työvoimaosuus korkea- ja matalapalkkaisiin ammatteihin verrattuna laskee. Valtion taloudellinen tutkimuslaitos VATT arvioi jo vuonna 2013, että esimerkiksi lähihoitajien ja diplomi-insinöörien työvoimaosuudet olivat kasvaneet, kun taas keskipalkkaisten toimisto- ja tehdastöiden työvoimaosuudet olivat vähentyneet.
VATT:n mukaan tämä 90-luvun puolivälistä alkanut kehitys selviää Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkijan Matti Mitrusen muistiosta.
”Sellaisten hyvien työpaikkojen määrä on vähenemässä, joihin ei tarvita mitään erityistä osaamista tai koulutusta”, Soininvaara kiteyttää polarisaation vaikutukset blogissaan.
Korkeampi koulutus on aina johtanut parempaan työllisyyteen, mutta 1980-luvun lopulta lähtien pelkän perus- tai kansakoulun varassa olevien työttömyys on räjähtänyt.
Soininvaaran mukaan polarisaatio on viheliäinen ongelma, joka uhkaa koko liberaalia demokratiaa.
”Se nähtiin torstaina Britanniassa, jossa alemman keskiluokan äänestäjät äänestivät epätoivoissaan omaa etuaan vastaan”, Soininvaraa toteaa viitaten Britannian vaalitulokseen, jossa brexitiä kannattaneet konservatiivit saivat murskavoiton.
Miksi meillä ei ole enää nykyään kahviloissa tarjoilijoita eikä huoltoasemilla tankkaajia? Soinivaaran mukaan selitys on se, että ahne asiakas ei halua maksaa.
”Jos tarjoilijoiden palkat olisivat pienempiä tai jos heidän työhönsä kohdistuisi pienempi verokiila, tarjoilijoita olisi enemmän.”
Työmarkkinoiden huono-osaisten asemaa voi toki yrittää parantaa nostamalla alempia palkkoja. Soininvaaran mielestä se on kuitenkin huono ratkaisu, koska se lisää työttömien määrää.
”Siksi pitäisi antaa alimpien palkkojen laskea, verottaa niitä vähemmän ja tukea pienipalkkaisia täydentävillä tulonsiirroilla”, Soininvaara ehdottaa.
Tarvitaan siis sekä vapaampia työmarkkinoita että myös todella massiivista panostusta pienipalkkaisten verojen alentamiseen ja täydentäviin tulonsiirtoihin.
”Yhdessä nämä kaksi vievät paljon parempaan suuntaan kuin kumpikaan erikseen. Pelkät vapaammin toimivat työmarkkinat köyhdyttävät pienipalkkaisia, joten on loogista niitä vastustaa. Pelkästään pienipalkkaisia tukevat täydentävät tulonsiirrot auttavat köyhyyteen, mutta eivät yllä olevan kuvan osoittamaan ongelmaa, työttömyyteen”, Soininvaara selittää.
Tosin Soininvaara myöntää, ettei pienipalkkaisten rahallinen tukeminen ole aivan halpa juttu. Puhutaan hänen mukaansa ainakin miljardista. Sen vuoksi sen toteuttaminen voi olla poliittisesti haastavaa.
”Siksi lompakkoaan rakastavat kokoomuslaiset eivät sitä halua. Demarit taas eivät halua siksi, että tämä strategia, vaikka olisi pienipalkkaisille parempi, pienentää ay-liikkeen roolia”, tietokirjailija tuumaa.
