Isännöintiliitto varoittaa taloyhtiölainojen maksurästeistä. Taloyhtiö voi kuitenkin varautua riskeihin.
Taloyhtiölainat ovat yleistyneet, ja niiden koko on kasvanut. Taloyhtiölainat ovat yleisiä erityisesti uudiskohteissa. Viime vuonna yli yhdeksässä kymmenestä uudiskohteen kaupasta oli jonkin verran taloyhtiölainaa, kertoo kirjoittaa makrovakausasiantuntija Kristiina Tuomikoski Suomen Pankin blogissa.
Taloyhtiölaina on asunto-osakeyhtiön vastuulla oleva laina, jota taloyhtiön osakkaat maksavat takaisin rahoitusvastikkeen kautta. Vanhat taloyhtiöt ottavat tyypillisesti lainaa rakennuksen korjaustarpeisiin. Uudiskohteiden rakennusta varten puolestaan usein taloyhtiön perustava rakennusliike saattaa hakea lainaa taloyhtiön nimiin.
Isännöintiliitto kertoo tiedotteessaan kannattavansa valtiovarainministeriön työryhmän mietinnön tavoitetta ehkäistä kotitalouksien liiallista velkaantumista. Liiton mielestä velkaantumisen suurin riski ei kuitenkaan piile yksittäisten taloyhtiön osakkaiden omissa asuntolainoituksessa, vaan kulutusluotoissa, pikavipeissä ja juuri uudiskohteiden ylisuurissa taloyhtiölainoissa.
”On hyvin vaarallista, jos kaikki matalalla myyntihinnalla asunnon ostaneet eivät ymmärrä, että suurta taloyhtiölainaosuutta pitää ennen pitkää maksaa takaisin joka kuukausi hyvinkin isona rahoitusvastikkeena”, sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva.
Taloyhtiöiden osakkaiden kasvavat taloyhtiölainaosuudet ovat lisänneet hyvän isännöinnin merkitystä taloyhtiön talouden hoitamisessa entisestään. Koro-Kanervan mukaan isännöinnin tekemä vastikevalvonta ja ripeä puuttuminen maksuhäiriöihin ovat ehdottoman tärkeitä paitsi taloyhtiön taloudelle, myös osakkaiden yhdenvertaiselle kohtelulle.
Taloyhtiön kannalta riski kasvaa erityisesti silloin, kun taloyhtiölainan lyhennysvapaa päättyy. Tuolloin osakkaiden asumiskulut voivat kasvaa huomattavasti, ja osakkaan täytyy maksaa taloyhtiölainaa pois rahoitusvastikkeen muodossa oman asuntolainan lyhennystensä lisäksi.
Taloyhtiön riski realisoituu, Jos joku osakas ei selviydy kuukausittaisista rahoitusvastikkeistaa ja maksut kaatuvat pahimmillaan muiden osakkaiden maksettavaksi.
Tällaisen tilanteen syntymistä voitaisiin Isännöintiliiton mielestä ehkäistä nopeuttamalla huoneiston hallintaanottoprosessia silloin, kun rästit johtuvat maksamattomista vastikkeista.
”Vuokrasuhdekin voidaan purkaa ilman varoitusta silloin, kun vuokria on tietty määrä maksamatta. Tällä hetkellä huoneiston hallintaanottoprosessissa menee rästien synnystä vähintään puoli vuotta siihen, kun asunto on tyhjä ja vuokrattavissa. Tämä tulee osakkaille kalliiksi”, Koro-Kanerva sanoo.
