Suomen pitäisi ottaa mallia Ruotsissa yksityisen sektorin kehittämisessä.
Vaikka Suomessa on suhteellisesti vähemmän julkisen sektorin työpaikkoja kuin Ruotsissa, ei se silti merkitse vahvaa yksityistä sektoria.
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju muistuttaa artikkelissaan, että Suomessa osa yksityisen sektorin työpaikoista on ”julkisen sektorin kaltaisia”, koska niihin kuuluu voimakkaasti julkisen sektorin tukeman alkutuotannon, verorahoin rahoitetun hoivasektorin sekä järjestösektorin työpaikkoja.
Lisäksi Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan viime vuosikymmeniä on julkinen sektori on laajentanut toimintaansa yhä enemmän lakisääteisten velvollisuuksiensa ulkopuolelle ja sellaisille aloille, joita ovat perinteisesti hallinneet yksityiset yritykset.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston tekemien selvitysten mukaan esimerkiksi kunnat ja kuntayhtymät kilpailevat yksityisten yritysten kanssa markkinoilla ainakin ruoka- ja ateriapalveluissa, kiinteistöhuollon, siivouksen ja logistiikan palveluissa, taloushallinnon palveluissa, toimitilojen vuokrauksessa, työterveyspalveluissa, jätehuollossa, koulutuksessa, liikunta- ja kulttuuripalveluissa sekä laboratorio- ja kuvantamispalveluissa.
Varsinaisissa voittoa tavoittelevissa ja korkean tuottavuuden teollisiin arvoketjuihin, alihankintaketjuihin ja vientiin osallistuvissa yrityksissä on Suomessa vain kolme neljännestä kaikista yksityisen sektorin työpaikoista.
Kangasharjun mukaan Suomen yritystoiminta on selvästi Ruotsia alikehittyneempää.
”Ruotsissa yrityksiä on 11 prosenttia suhteessa työikäisiin, kun Suomessa niitä on alle 7 prosenttia. Suomessa on selvästi enemmän yksinyrittäjiä ja myös enemmän alle 10-henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä, mutta Ruotsissa ne työllistävät kuitenkin selvästi enemmän kuin Suomessa”, Kangasharju muistuttaa.
Suomen yrityssektori työllistää vähemmän työikäisiä kuin missään muussa Pohjois-Euroopan kehittyneessä maassa.
”Ruotsissa voittoa tavoitteleva yrityssektori työllistää yli 50 prosenttia työikäisistä, kun Suomessa se työllistää 10 prosenttiyksikköä vähemmän. Suomen työllisyys jää eniten jälkeen Ruotsista juuri suuryritysten työllistävyydessä, mutta Ruotsin työllisyys on tosiasiassa korkeampaa kaiken kokoisissa työnantajayrityksissä.”
Lisäksi yrittäjyys on jäänyt Suomessa liikaa yksinyrittämiseksi. Siksi Suomen pitäisi panostaa ennen kaikkea yritysten kasvuun, Kangasharju esittää.
Kangasharjun mielestä yksinyrittäjät olisi saatava palkkaamaan edes yksi työntekijä, ja suuryritysten on kasvettava vielä suuremmiksi, jotta ne menestyvät paremmin kansainvälisessä kilpailussa.
”Muuten työpaikkojen maksumieheksi tulee liian voimakkaasti julkinen sektori, joka on jo valmiiksi voimakkaan velkaantumisen polulla”, Etlan toimitusjohtaja varoittaa.
