Raaka-aineet

Kulta ei ole hyvä sijoituskohde

Lähi-idän viimeaikaiset jännitteet ovat saaneet jälleen sijoittajat siirtämään varojaan turvasatamakohteisiin, kuten kultaan.

Kulta on sijoittajien keskuudessa turvasatama. Kun taloudessa menee huonosti ja rahoitusmarkkinoilla vallitsee epävarmuus, sijoittajat turvautuvat turvasatamakohteisiin joista kenties merkittävin on kulta.

Geopoliittisten riskien aiheuttama osakemarkkinoiden heilunta onkin saanut historiallisesti kullan hinnan nousemaan, kun sijoittajat keventävät osakepainoaan ja siirtävät varojaan turvasatamaan. Kullan ajatellaan toimivan turvana paitsi rahan arvon laskua vastaan, niin myös osakemarkkinoiden laskua vastaan.

Kulta ei kuitenkaan ole hyvä sijoituskohde. Vaikkakin turvasatamakohteiden on todettu tuottavan epävarmoina aikoina paremmin kuin osakemarkkinat, kulta on hyvin spekulatiivinen sijoituskohde eikä sen arvo ei liity kovinkaan läheisesti sen fyysiseen käyttöön.

Kullan käyttökohteita (poislukien harkot). Lähde: USGS Mineral Commodity Summaries 2019

Esimerkiksi Yhdysvalloissa arviolta 91 prosenttia kaikesta kullantuotannosta käytetään muuhun kuin fyysiseen rahaan. Näistä korut ja elektroniikka ovat suurimmat kullan käyttökohteet. Mikäli kullan hinnan oletetaan määräytyvän samoin kuin osakkeiden tai muiden hyödykkeiden, kullan hinnan nousu kertoisi joko kysynnän kasvamisesta tai tuotannon vähenemisestä. Itse en näe että finanssikriisin aikaan korujen kysyntä lähtisi räjähdysmäiseen kasvuun ja nostaisi kullan hintaa. Kullan hinnan nousu perustuu puhtaaseen spekulointiin.

Kulta sinällään ei siis tuota sijoittajalle mitään. Se ei tarjoa merkittävää taloudellista hyötyä tai positiivista kassavirtaa. Kullan hinnan muutokset tuovat sijoittajalle tuottoja sen toivossa, että myöhemmin joku haluaa ostaa kultaa kalliimmalla mitä nyt. Kullan hinta nousee pelosta. Hyöytyäkseen kullan noususta, sijoittajan pitäisi ennakoida laskusuhdannetta ja sijoittajien pelkoa. Tämä on tunnetusti erittäin vaikeaa.

Kultasijoitukset ovat olleet myös huomattavasti riskisempiä mitä osakesijoitukset. Tutkimalla esimerkiksi SPDR Gold Shares-indeksirahaston ja S&P500-osakeindeksin keskihajontaa, voimme todeta että keskimäärin kullan tuotto on ollut +12 prosentin ja -20 prosentin välissä. Haarukka on suuri ottaen huomioon, että S&P500-osakeindeksin tuotto on ollut keskimäärin +3 prosentin ja +23 prosentin välissä.

Kulta (oranssi) ja Dow Jones Industrial Average (sininen), 1990-2020. Lähde: Macrotrends

Pitkällä aikavälillä kulta ei rahoitusmarkkinoiden epävarmuuksista huolimatta ole myöskään pärjännyt osakemarkkinoille. 300 prosentin tuotto 20 vuodessa on kieltämättä hyvä, mutta 1000 prosentin tuotto on vielä parempi. Kaaviosta on nähtävissä kuinka Ukrainan kriisi ja Syyrian sisällissodan kiristyminen kasvattivat kultasijoitusten tuottoja, mutta tilanne on sen jälkeen tasaantunut.

Kullan merkitys maailmantaloudessa on loppujen lopuksi nykyään melko minimaalinen. Huonoina aikoina fyysisen kullan kysyntä koru- ja muussa teollisuudessa hiipuu mutta kysyntä sijoitusmielessä kasvaa. Keskuspankkien kultavarannot sen sijaan ovat turvaamassa hyperinflaatiolta, jossa valtion valuutta menettää nopeasti arvoaan. Hyperinflaation vallitessa kulta on edelleen kultaa, vaikka sen hinta heiluisikin mielivaltaisesti. Siksi onkin ymmärrettävää miksi myös monet pelokkaat sijoittajat haluaisivat turvautua kultaan.

Kulta soveltuu yhdeksi osaksi hajauttamaan sijoitusportfolion riskiä, mutta yksittäiseksi sijoituskohteeksi se ei sovi millään mittarilla. Kullan hinta on hyvin spekulatiivinen ja ailahtelevainen. Kultasijoitukset ovat hyvin riskisiä ja niiden tuottoja on vaikea ennustaa. Siksi tavallinen piensijoittaja ei voi hakea turvaa kullasta, ellei ole ajoittamisen ammattilainen.

4 kommenttia

4 kommenttia

  1. Avatar

    Anomalia

    5.1.2020 at 14:20

    Tavallaan oikeassa. Kulta ei ole ensisijaisesti sijoitus, vaan vakuutus systeemisiä riskejä vastaan. Niitä ei osaa kukaan ennustaa, mutta todennäköisyys ei ole kuitenkaan häviävän pieni.

    Kulta on myös rahaa, rahan muoto, joka ei koskaan muutu arvottomaksi, toisin kuin fiat-rahojen kanssa käy aina. Niiden arvo päätyy lopulta nollaan, joskus nopeammin ja joskus hitaammin.

  2. Avatar

    Juha

    18.3.2020 at 13:11

    Kiitos Samu artikkelista. Saisiko jatkoartikkelin nyt Coronan aikakauden alkuvaiheessa kullan merkityksestä? Ja vielä ennuste markkinoiden toiminnasta?

    Maailma sulkeutuu nyt, mutta kun tauti on kiertänyt pääosan populaatiosta, niin markkinoilla on ihan uusi tilanne, miten käy kullan kanssa? Olisiko NYT aika keinotella?

    • Samu Wilhelmsson

      Samu Wilhelmsson

      24.3.2020 at 09:56

      Pitää seurailla miten tilanne etenee, nythän olemme sinällään olleet poikkeuksellisessa tilanteessa kun sekä osakkeet, valtionlainat että kulta ovat laskeneet koronaviruspandemian seurauksena. Turvasatamakohteet nostavat merkitystään epävarmassa markkinatilanteessa siitä huolimatta. Artikkelia voisi olla tulossa piakkoin tulevasta suunnasta, esimerkiksi Yhdysvalloissa ymmärtääkseni viimeaikaisimman ennusteen mukaan käännettä odoteltaisiin kesällä.

  3. Avatar

    Jussi Komulainen

    25.3.2020 at 19:11

    Ainakin tällä hetkellä koronavirus on aiheuttanut sen, että kulta viedään käsistä kivijalkakaupoissa.

    https://www.hs.fi/talous/art-2000006451864.html

    Helsingissä kultaliike joutui jopa sulkemaan ovensa väliaikaisesti kovan kysynnän vuoksi. Fyysisen kultaharkon hinta on kallistunut roimasti maailmanmarkkina-arvoon verrattuna.

    “Tavalliset piensijoittajat Euroopassa ja Yhdysvalloissa ovat lisänneet kultaharkkojen ja hopean ostamista kahden edellisen viikon aikana suojatakseen varallisuuttaan osakkeiden ja monien valuuttojen hintojen romahdukselta.”

    Kulta tuntuu nyt siis monelle varmalta sijoituskohteelta kaiken myllerryksen keskellä. Toisaalta kullan hankinnassa on ongelmia vallitsevan tilanteen vuoksi. Mielenkiinnolla jään odottelemaan, rauhoittuuko tämä kultabuumi lähitulevaisuudessa.

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös